Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

KAHVIN HÖRIMIIST

Aijai ku kahvittaa!    (s. 968)  

Annast ny viel yks kuppi kahvii ku mie olen ihlah hiuhluksis!  (s. 567)

Kylhää minul kahvii o mut o vaa paahtamattomii kahvipavut. (s. 2720)

 Tuolhaa niit om purkis pahletui kahvii.  (s. 2720)

 Täss on kahvii ku tulis juojii.   (s. 872)

Mie menen käskeh niit kahville.  (s. 1705)

Ei se ketää köyhlytä toisen kahvittamiin.  (s. 968)

 Ei tost tyk kukaa köyhly! Aina mie olen kahvikupiv vierahalle antannu, enkä o tään köyhemmäks tullu.  (s. 3542)

Kahvikalui pöytäh!     (s. 966)

Käyst tyk kahvii ryyppäämää!   (s. 3545)

Käykäi juomaa ny, älkäi nii monee kertaa käskettäkä!   (s. 1705)

Tulest Kalle horasee kahvii !   (s. 594)

Mitäs täs siit ittejäh käskettelee, se ko lähtee hörppääh !  (s. 1705)

Kahvii olen kaiken aamuu juonnu. Siltä nii hiukasee. (s. 567)

Hyväks om pahtunnuk kahvit!   (s. 2720)

Horppii kahvijaa ku mikä että kuuluu mihkä ast!  (s. 596)

-         Se hörii kahvii.     (s. 595)

-         Juolaa kahvii välil.   (s. 872)

-         Ryyppikäi nys sit kahvii!   (s. 3542)

-         Kahvin pohjasakoi minul juotti.   (s. 2997)

-        Tollaist kahvil loroo tarjovaa vierahille.   (s. 2059)

-        Kahvi on nii valjuu.    (s. 4449)

-         Kukkolav vanha muari keitti öylön kahvii, mut eihän sit hullukaa juannuk ku se ol niiv väkevää.   (s. 4779)

-         Ne istuvat lörökuppi  ( norrikuppi) eles. = Edessä kupissa on kahvia ja paloviinaa  (s. 2197)

-         Kahvim papui.   (s. 2799)

-         Mitähäj jos mie lirahutan tot kahvii kuonohons perssana! (s. 2011)

-         Kyl mie nyk keitän sit kahvii. Ehkä se siit pirkasee vähä ittejämkih. (s.2961)

 

PUHUMINEN;  JUTTELU ; KERRONTA

- Ormattilain ärrää kärrää, iittiläin ällää lällää.  (s.4882)

-         Mitäs työ tääl ny juttuvatten?  (s. 887)

-         Ei sit passaa puhuva.  (s. 2827)

- Ku ny papatat yhtä papatostans! Ei sinust tu sen selvempää!   (s.2797)

- Kyl mie olen sen ny juurin jaarin teittille selittänny. (s.889)

-         Jakka sie ens juttuh pääset.  (s. 887)

-         Oj jaanattu koko päivä.   (s. 800)

-         Siim puhuttii löpötettii koko ilta.   (s. 2197)

-         Kaikkii lörötöksii sie viittit kuulta!    (s. 2198)

-         Niill on nii pal juttuvelemiist.    (s. 887)

-         Näi ollaa nokittai ja hyväst puhutaa, sirvennellää täl tal. (s. 3771  = puhellaan    ystävillisesti)

-         Nii, se o ja sellai sanankerto.   (= sananparsi)  (s. 3629)

-         Em miä joulak kuunteleh sij jaaritoksijans!   (s. 800)

- Paljait pötyi juttelet.  (s.2777)

- Viis näist leuhkam puheist!  (s. 1933)   (=epäluotettavan puheista)

- Älä nyp puhu höhlijäns!    (s. 724)

- Se on tos, ihlan tos, ei o mitää kaskui.  (s. 1114)

- Älä pöpötäs, se ko pilät suuns kii! (s.3218)

-         Älä hiisku kullekkah!  (s. 542)

- Älä sie kaskuvel, vaa puhu tosia!  (s. 1114)

-         Jos se pötyvel, nii minä pötyvelej ja!  (s. 3220)

-         No sas suorah vaa, mitäs sii jakkamoittet!   (s. 801)

-         No sanoppast nyh !  (s. 3627)

-         Sankai nys se sille!   ( = sanokaa)  (s. 3628)

-         Se ov vähä nii ko toista lommais ku sanoo komonenä.   ( = panetella  s. 2046)

- Se on sellai kaskumpuhuja, puhuu hullujah. (s. 1114)

- Se täs aina hulluvelee.  (s. 619)

-         Se Keisarin Antti ol sanaseppä.   (s. 3629)

-         Se o sellai veuruleuka, se aina veuruelee ku mikä!  (s. 4607)

-         Se puhuu sellasii huvipuheit ja kuripuheit.   (s. 767)

-         Se Kanjater ol sellai leuru, leuruvel kaikkii,   (s. 1935) = vitsailla

-          Se on näsäkoukka se Koskisev vävy, puhuu aina sellasii pulkkapuheit. (s. 2641)

-         Sellai holokulkku, holottelee turhii puheit.    (s.584)

-         Siin suutah polottaa ilman aikosijah!     (s. 3012)

-         Se on sellai sanojenmairelija, viekas. Se kaikkii semmosii juttui mairailee.   (s. 3629)

-         Mitäs se eukko siel ny lärittää taas?     (s. 2185)

-  Se ko tos maikailee, on olevinh nii hyvä ihmiin eikä kuitenkah oh hyvä.  (s.2243)

- Sellaist kiukkupuhet se papatos.  (s.1338)

-  Älä muija nalkuta!    (s. 2465)

-  Ku Jussi rupes niillem muijille lomehtih nii muijat anto takasin että Jussi pan suuh kii.  (s. 2046)

-  Mie sille railakoittin oikein!     (= sanoin suoraan, moitiskellen)  s. 3247

-   Ei se myötänny koko asijaa. - Kyl minä myötään!    = suostua, myöntää (s. 2422)

-         Kova puhei lätinä.      (s. 2187)

-         Lapset siel mälisee.     = puhua polpottaa   (s. 2428)

-         Tos on noi lapset aina marisemas!     (s. 2273)

-         Sinne tul Anna lomokulkku. Siel molkottel suutaa.  (s. 2355)

-         Se pit sellaist sotinaa ja sotitost.   (s. 3829)  = puhua palpatti

- Nys se vaimo, joka ol illal kovast hähissy, jo tekee tyhjäks

          illallisii  mählööksijää.  Mählää kum mikä!  (s.  2425)

-         Sehän ny sähentää nii jumalattomast.   (s. 3957    = puhua palpattaa)

-         Sellai sanapaltto se muija.   (s. 3628)

-         Puhuu leuhkii.   (s. 1933)

-         Tyhjäl lorisija. Puhuu lorittaa nii järim pal.   (s. 2059)

-         Lippariks sitä sanotah; mitähän siit lipparoittee kulloinki. (s. 2008)

-         Sem päiväist polpotost!    (s. 3012)

-         Mitäs ne muijat mekuvaa?     (s. 2330)

-         Kyl se akkojen kiel lärpättää.    (s. 2185)

-         Sehän oh hähinää kum muijat pääsee yhtee!  (s. 680)

-         Ku muijat oikei mojus!        (s. 2352)

-         Kylhää toi vaari siint urraa, mu mitäs siint!  (s. 4393   = ärisee vihoissaan)

-         Se emäntä on saanuk koko vallan, ei siim muilla mitäh sanavvaltaa o. (s. 3629)

-         Juoruakat käskee luoksee ja siit sit rällätää; yhtä sorttia ystävyyttä se on sekii. (s. 3554)

-         Eij o mitäh puheil perää, se ko puhuu hotottelee.    (s.601)

-         Sellai paljompuhuja. Jos om paljompuhuja ihmiin nii se panee omaa sekah.      (s.2779)

-         Puhuu sätittää nii liukkahaa ettei siit tahlo saala selvää.    (s. 3975)

-         Puhuu lessattaa.  (s. 1929)  = puhuu epäselvästi

-         Kyläs istuu ja juoruvelee!       (s. 880) 

-         Se on sellai hullu löpötin.   (s. 2197)

-         Se verssuvel minulle...   (s.4575)  = puhui piiketellen

-         Älä sie siin ohrastel!  (s. 2659,    = puhu sopimattomia))

-         Jurnuvaa ku juoruakka. Samaa asijaa jurnaa. On suuttunu jostaa ja puhuu jurnaa siit aina.  (s. 884)

-         Minä sem puheihi myötäiliv vaa ku se tul uhovelemaa.   (s. 2423)

-         Aina pistosana suussa jonka päälle niil vaa vähänkii ol vihaa.  (s. 2973)

-         Em mie siit Keisarim pistelemiisest piläm mitää.  (s. 2972)

-         Kylhän sil suuta herrallahjaa on kyl: aika molosuu, huutaa oikein. (s.2355)

-         Ei se poika tottel, vaikka sit kuinka hänkii.    (s. 695)    = estelee, toruu

-         Mummu sillep pojalle pitää pirpakkaa, mu ei se auta!  (s. 2962) = toruu

-         Ei se välitäs suuttuuko toinen vai ei, se sanoo lomahuttaa vaa.  (s. 2046)

-         Se on sellai toraniekka; ei muuta kum pälpättäis ja toruis.  (s. 3173)

-         Älä molota siin!   (s. 2355)

-         Kyl om matlakka mieheks, matlakoittee eles ja haukkuu takaa sen ku kerkijää.   (s. 2286)

-         Kyl se vähä lupail mennä markkinoille.   (s. 2119)

-         Älä mökis, se ko menet!      = älä mökise vastaan   (s. 2442)

-         Kyl mie sinuu manasin, ku et tullu.   (s. 2269)

-         Kyl mie mekusir Roopelle!     = torua kovasti  (s. 2330)

-         Ku pilasanast suuttu!   (s.2941)

-  Kyl se aina kerskavelee tekojah mitä nyt tekeekih.   (s. 1211)

-  Minä ihla jo kiukkumustun tollasee...   (s. 1338)

-  Se on nii ähmetyksissäh ettei puhu.    (s. 4865)  suutuksissa

-  No, voi ku on suu tusas!  (= kiukustunut)    (s. 4280)

-         No, ruvekkai siin nyt taas sanaileh!  ( = riitelemään) (s. 3626)