Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988
LUONTOSANOJA
- pietarnappi = pihasaunio (s. 2690, 2910)
- pahansuovanheinä = saunakukka tai ojakärsämö tai korpi-imarre (s. 2731)
- vanhampojankukkain = pietaryrtti (s. 4469)
- kilvenkukkain = lumme tai ulpukka, kivennuppi = lumpeen tai ulpukan kukkanuppu (s. 1286)
- kiimoheinä = kihokki (s. 1273)
- kiiliäisenkukkain = niittykellukka (s. 1271)
- kihelmäheinä eli syyhelmäheinä = ahomatara (s. 1264)
- kielheinä = kielo (s. 1252)
- harakankukka = päivänkakkara (s. 404)
- pieksuheinä = ukonhattu (kasvi) (s. 2903)
- myyränkorva = isotalvikki (s. 2421)
- räväke, räväkeheinä, räläke = raate (s. 3549)
- sorsankukka = rentukka (s.3820)
- näräsmarja = oravanmarja (s. 2641)
- katinkäppä = kissankäpälä (s. 1134)
- kissankämmäkkä = kissankäpälä (s. 1331)
- kärpäskukkain = lehtoakileija (s. 1689)
- saunamaija = maasiira
- kaakko, kakar = kaakkuri tai kuikka (s. 937)
- kakarinhuoripoika = kaakkuria ja kuikaa pienempi vesilintu, esim. silkkiuikku tai härkälintu (s. 937)
- tuhkur = vesikko (s. 4211)
- rantapiru = rantatilli = rantasipi (s. 3275)
- Pökkäritsikka ei tie pesäjäh jos ei jo pökkä ylhäält luto. (s. 3212) pökkäritsikka = telkkä, pökkä = laho puu, luto = laho
- Voi noit kullar rekorintoi tos puhelinlankal! Taitaavat olla poikapääskysii kaikki. (s. 3339)
- piikavilu = punakylkirastas (s. 2918)
- koro = tikka tai palokärki (s. 1445)
- tarhatullikko = tarhapöllö (s. 4085)
- hiiriäisnuhja(nen) = lehto- tai viirupöllö (s. 538)
- teppo = heinäsirkka, pienteppo = pieni heinäsirkka tai sylkikaskas
- iitassi = kivitasku (s.745)
- jussi = jänis (s. 885)
- vikitinhaukka eli vitihhaukka = varpushaukka (s. 4668)
- kiitäjäishaukka = tuulihaukka (s. 1279)
- vikkara = nuijapää-asteella oleva sammakko (s.4669)
- verkulainen = perhonen (s.4573) , vähäverkulainen = pieni perhonen
- kärvässieni = kärpässieni (s. 1689)
- mutiainen, mutijaispotaatti = hyvin pieni peruna (s. 2394)
- kuukuna ja tuhkuvain = maamuna, nurmikuukunen (s. 1605)
- käenkaura = karhunsammal (s. 1672)
- toukomettiäinen = laulurastas (Iitissä!) (s. 4206)
- tuonenseppä = tupajumi (s. 4254)
- urpipääskynen = räystäspääsky (s. 4396)
- yösärä = kehrääjä-lintu (s. 4860)
- kuukas = pilvenhattara, pilvenmöhkäle (s. 1603)
- kutinkurroos = sammakon kurnutus (s. 1600)
- Se on nii laamijaa ku kana laulaa muk ku kukko veisaa! (laamijaa = laimeata) (s. 1741)