Ruokaa arkeen ja juhlaan

Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

No ettenkös työ o omenamämmee syönny? Omenat leikatah palasiks, vettä vatih ja ruisjauhoi ja sokurii joka lystää, ja ku ne omenat siel sulaa nii se on nii hyvää se mämmi. s.2690

Omenavelli

Meneh mie aina omenankuoret heitäj jos kuorim mu em mie aina kuori enkä silkah ku mie omenavellii keitän ruisjauhoist tah ohrajauhoist tah maavehnist. Sielhää armoh löytäävät nii omenat ku kuorekkih. s. 2691

Potaattipuuro, pottopuuro

Potaatit sulpattii ens ku olvatten kiehunnu.Sit pantii uulestaa vettä sekaa ja ruisjauhoi ja annettii kiehuva. s.3043

Potaattirieska

Potaatit raakana riivataa, jauhoi ja lämmint vettä pannaa sekaa. ( muu kuin ruisjauhot) s. 3043

 Pottoruoka, potaattikeitto

1800-luvun juhlaherkku / häät, joulu, pääsiäinen

Lihakeko ja leipäkeko olvat juhla-ajan pöyläs, eikä sit siit muita keittoi ollukkah mitä potaattiruokaa keitettih. Aatton se keiteltih ja joulupäiväl lämmitellih. Nii se keiteltih nii ko nykkih. Lohottup potaatit ja lihaa riskist, sijanlihaa viel.

Vappuaamun keitettih aina potaattiruvan ja lihakäärö jokahiiselles sit ei siit taas muullom pantus sekah.

Kosijaisis ruvat ol ku piloiskih, lihaa leipää pöyläs ja potaattiruokaa ja ryynypuuroo.

Häissä sijankinttui ol pöyläll että hertto kattoh ast olla, ettei miestä takaa nähny. Siit ryynyvellii ja pottoruokaa. Oikei maitoh se ryynyvelli. s.3043

Potaattivelli

survotuista perunoista ja maidosta valmistettu velli.

Happakaalii laitettih naurihist: nauriht survottih ja suolaa sekah ja painelttih saavih ja siit talvell aina syötih.   s.2741

Rapamperi

Pannah rapamperii patah ja keitetäh ruisjauhoist puuro s.3276

Pihlajammarjoi vaa pantih talveks harkkoneh kesselih, vietih lakkah kuivah ja siit ku pakkai ne pur, siit paalelles sulah. Ja siit ku ne sul siin, siit niit syötih. Olhan se siit jotah muuttomalliist olevanah.   s.2399

 Rieska

Voi tuhos ku se syksylkii jauhettii ne ohrajauhot, nii kyl niist tul meheviä ja hyvää rieskaa. s. 3357

Rieskamaito

Onkos teillä vielä rieskaa maitoo? ( juuri lypsetty maito) s. 3357

Pyllyruoka

Huhmares ohrist läks kuoret pois ja nehää ne ol pyllyi. Pyllyt keitettii veles ja rasvaa ja lihaa pantii sekaa. Pyllyruvaks sit vaa sanottii. s.3142

Raatorokka

Pavuista ja huhmarissa survotuista ohrista keitetty liemiruoka, jota syötiin lauantai-iltana, kun vieraat olivat saapuneet maahpanijaisih.

Sanovat viel raatorokaks sit papurokkaa ku lauvantakin syötih ku vieraht tul. Ja lämmitti sit jokuu viel ku maahpanijaisist ol tultukkih. s.3237

Paksuuleipää ja laukkuleipää

Meillä on nyk kerral laukkuleivät lopus, mus siin om paksuleipii etehenne! Leivottih kymmenem paksuuleipää. Leipähäkis pilettih paksutleivät, mus salos laukkuleivät. s. 2769

Myllykakku

Veteen sekoitetuista , myllylämpimistä jauhoista valmistettu suolalla maustettu, hyvin ohut, hiivaton leipä, jollaisia myllymiehet ennen myllyssä ollessaan ja vuoroaan odotellessaan olivat kivitulilla tai myllytuvassa paistaneet aikansa kuluksi. s. 2411

Mokoma, mokomma, mokompa

Hernesvarsist laitettih jauhoi ( nälkävuosina ), että ol vähä suuruksem mokomaa. s. 2352

Palttu, verimämmi

Aijai ku palttu oh hyvää! s.2787

Pantijokaalii - ihmisten ja eläinten tuoreruokaa

Pantijokaalii valmistettiin huopaohdakkeen ( Cirsium heterophyllum ) lehdistä, mutta myös varsinaisen kaalin sivulle harottavista alalehdistä,”aluslehtiset”, nauriin ja lantun naateista, joskus nokkosen, pelto-ohdakkeen, ukonputken sekä perunan lehdistä ja heinä-äpäreestä sen jälkeen kun kylvöheinä yleistyi.

Kaalin ja pelto-ohdakkeen lehdistä tehtyä pantijokaalii söivät ihmisetkin velliksi tai puuroksi seoatettuna tai kaalirokkana. ” Pal sit ihmiset söi pantijokaalii.” s. 2795

Imeläleipii leivottii vaa jouluj ja suurii juhlii.

Ku imeläleipää tah imelälimppuu leivottii, nii ruisjauhoi pantii vähä kerrassaa ja oikei piiskattii härkkimen kans. Useit päivii se sai kiukaal lämpöses hapata. Siit pantii hiivaa ja annettii nousta. Toiset pan anisii ja . Joulun sit aina leivottii ja hyvää se ol. s. 769

Happamalleivän teko: hapalleipätaikina

Taikinajuur kesälämpöseh, hoilijah, ( hailijah) veteh, tommoseks sakijaks vellin tapaseks ja annettih käyläv vuorokaus, jonka jälkeh se vastattih ja vastooksej jälkeh taikina siunattih vetämäl kämmenel syrjäh risti taikinam päällej ja noustuvah se leivottih reikäleiviks ja reikäleivät ruusattih. s.398

Taikinatiinu tuotih tupah ja härkkimel sekoitettih ruisjauhot veteh sellaseks vähä sakijaks velliks. Annettih käylä vuorokaus ja toiset käytti kakskih vuorokautta, mus se ol liika hapant. Aamul vastattih. Hiivaa ei tellätty, se nous happamuuvellah. Siit leivottih, annettih noustaj ja paistettih.   s.398

Joululeipäh tehtih jalat ales, sarvijaiset. No ku leipäsarvell otettih reikäleiväst sarvijaij ja se pantih jalaks joululeipih. Sarvijaiset ne leiväjjaloiks pantih.  s.3639

Kehäjuusto

”Piimälhää se juusto juoksutetaa. ” s.883

Syksyl ku kirnuvamast tauvottii, ku lehmät ehty ja maito tul pihkaseks, tehtii juustoja, parikymment kuitenkii. Ne viätii aittaa ruishinkalaa ettei kuivumaa pääse. Jos ne naiset varo ett olvat vähäsuolasii, pantii enstee sualoihij ja siit ruishinkalam päälle. Juhlina niit siit syätii, jouluna tah muulloi.

Juhannuksen tehtii joka henkellej juusto: sen sai ittek kätehee. Sai syölä ittet tai antaak kulle tykkäs. Yks suur juusto tehtii viel koko väjelle. s.892

No jyväs, se on yks hinkalo. Kaikil viljoilhaa jyväkset on, ohral, kaural ja rukihil oj joka talos nimitetyt jyväkset ohra-, kaura- ja ruisjyväs. s.901

Kehäjuusto tehtiin maidosta, juoksutettiin piimällä keittäen, sullottiin puukehään valumaan ja paistettiin lopulta leivinuunissa alkuaan olkimaton päällä. Se on ollut Iitin ja Jaalan kansalaisherkku ja pitotarjottava. s.892

Vain Pohjois-Jaalassa ei kehäjuustoa käytetty. Kesäl laitettii vuohemmailost juustoo. Pantii vuohemmaito pataa ja annettii ruvetak kiehumaa ja siit juoksukeh sisää, piimää. Siit valutettii hera pois ja laitettii vähä suolaa sinne. s. 892

Juustokehä ol juustovormu. Pohjallisen juustokehän osat ovat perä, kans ja lailat siim pesäs ja ruusui pesämpohjas. Puuveistokset pesämpohjas painoivat koristeuurteet juustoon, mutta paistettaessa ne hävisivät, mikäli juusto oli ensiluokkaista. s. 893

Juustomatto oli rukiinoljista sidottu lapiomainen juustonpaistamisalus. s.893

Munajuusto

Kun maito on kiehumispisteessä kaadetaan sekaan piimää, johon on sekoitettu muna tai useampia. Kun on kiehahtanut, nostetaan lieden syrjälle seisomaan, jos halutaan valuttaa keitos kuppijuustoks. Muussa tapauksessa syödään heti keittona.   s. 2376

Mutti

on ruisjauhoista, herneistä ja vedestä keitetty puuro, jota syötiin maidon tai jonkin toisen liemen kanssa, jotkut perunan asemasta lihankin kanssa  (hernemutti).  Mutti oli myös naurislohkoista, herneistä ja vedestä keitetty ruisjauhoilla saostettu puuro  eli lohkomutti. Myö viel keitetäh muttii vaikkei muut keitäkkäh.    s.  2396

Marjalehtikäinen, -rieska

Entisajan perusherkku: survottuihin puolukoihin sotkettiin ruisjauhoja, kunnes seos saostui. taikinaa siveltiin puolen sentin korkuiseksi kaalin, lantun, nauriin tai lumpeen lehdille ja paistettiin uunissa. Syötiin sellaisenaan tai voin kera.   s. 2274

Marjamämmi, -tollo, myös omenamämmi,     Vettä, ruisjauhoja, puolukoita ja omenalohkoja uuniastiaan, annetaan paistua uunissa.

Marjapöpperö, marjat keitettii, sihip pantii ruisjauhoi talvel ja kesäl talkkunoi ja syötii raakan.  s. 2275