Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

Eevan sivulla käsitellään sairaus-, terveys- ja parannusjuttuja.

Kot'kutosii parannoskeinoi

s. 2641 Närästys lähtee närästyksen loitsulla, joka "pitää lukeja nii liukkahaa ettei henkähläkkää välil" : Närän närkki, kiskov värkki, purep punaist, syö siniist, älä rinnar rouskuvaist!

s.1721  Köhän saap pois ku hakee sellaset aitat jokka on kolmek kertaa muutettuj ja ruumis ollus sisäs ja keskiviikkoaamum piti männäs sellaselle aitallej ja puhaltaa avaimenreijäst ja eikä saa kattoo taaksesak ku mänee pois. (Taika tehosi, jos ei ilmaissut sitä kenellekään.)

s.3946 Syyhelmä - syyhy

Ol kovaa syyhyh. Vasev (silmä syyhytessään) vahinkoks, oikija onneks. Nenämpää syyhyy kuolemaks ja Simom mummun nenä syyhyy vierahtuloks. Ku oikeja käs syyhyy nii saap rahaa, ku vasen syyhyy, nii siit menee rahaa. Etupuol (päätä) syyhyy onneks, takapuol vahinkoks. Ku vaa kylmä ja lämmir reumatismiseh paikkah tulee, nii pakottah rupejaa tai pahan kihinän pökkää; sem mie olen kokennu. Ei se kihinä mitäh syyhelmää o, reumatismii se oj ja. Vanhat sano että ku ov vanhanaikai syyhelmä oikeij ihmises, pit vastamyrkyks syölät tulkivee että keltaseks tul rinta.

Kihelmäheinä  = Galium boreale, ahomatara. Syyhelmäheinii käyttivät syyhelmäs. Ne om pienii heinii, rykemistössäh kasvaa sänkil ja semmosil. Ei niiss ok kukkasiikah, nii ko mitä rupee vaa koko heinä. Syyhelmäheinää on siit tää josta syyhelmäh vettä keitettih ihlav vanhah aikah, mum min aikanai jo laittovat kaikenlaisii rasvoi. Syyhelmärasvaa tehtih piköljyst ja sil paran. Pal ne ennen syyhelmärasvaa tek.

s. 3947 syylän hoitoja Taasialta ja Muikkulasta

Syylijen korjaamiin = parantamiskeinoja: 1) Syylät lähtee kälest pois jos ottaa suoloi, yhleksän suolarraeth – yhleksäl suolarrakehel pit ens niit syylii painamam – ja heittää valkijah ( = tuleen) ja juoksee pois ettei kuul sit suolarrätinää, nii jo läks syylät.

2) Ja sano ne että ku uunilluutavelel pesee, ni kyl lähtee.

3) Jouhel syötettih syylä poikki: jouh kierrettih syylän ympärillek, köytettih solmeh . Ja se söi sen syyläm poikki. Syylälanka on tavallinen punainen lanka, jolla jouhen asemesta nylkytettiin syylä poikki. Syylijen ympärille kierrettii syylälanka kirejällej, jouh tah lanka.

4) Ku pakanampalas ( = hiidenkirnussa) pesee kätesäs salevveles, nii johan lähtee syylät.

5) Samoin, jos kallion päällä olevassa lovessa on sadevettä ja siinä pesee.

s. 3952 syöpäläinen

Syöpäläisii om monenllaisii, enstäh on ne täit, se pääpomo oikei, siit ol lutikka, siit on saivar ja siit viel kirppu. Niit on täitä ja kirppui ja lutehii ja vanhaa aikaa viel satikaisiikii, mu ne oh hävinnyn nyp pois. Kaikkii santaa syöpäläisiks.

s.2879 persilja

Persiljoi ruukkaavat paremmat ihmiset pannar ruokihih. Täs meikäläisell ei jop persiljoi eikä parsiljoi. Persiljast ja juolah vettä rakkovikah.

 

s. 1827 lasaretti

Ennen sanottih sairaloi laseretiks.  Kuivettuu ku lasaretim murkina (oli ollut kehno ruoka).

s. 3604 sairaala, sairas

Mihkäs ne sen sairah vei?

Etelä-Iitissä tehtiin sairaanalonen s. oljista aivinakauriin tapaan kierretty olkivanne potilaan alaselän kohdalla estämässä makuuhaavojen syntyä, aluspanta.  - Tehtih se sairahaloij ja olist, sellaim panta ku kauvam makaa ja laskee aleh. Se aloin nostaa vähä ylös ettei heikonnus se pinta märäs. Sairahaloin valmistettiin kuten olkinen padanalus.

Sairahnäkösys -  kelme = kalpea. Onkohaa se kipejä ku se on nii kelmes?  Kelmek kasvoiltah.  Se kelmes (sana) liittyy kalpeuveh ja sairahnäkösyveh.

s. 1008 kalme, kelmeä, kuoleman kalpea

Viikoll ol ammunnu itteh ja nyp pyhäl haulattih. Se ol nii kalmeh ollus sen sisar ku katto vainajaa.  Sanottiin useita päiviä sairaana olleelle pojalle: Sie et tarvik ku sänkyy ku olet nii kalmehenans. -?- Ha kalmes, tollai haaleja kasvoiltah, kipejän näköi. Se ol nii kalpeja (ennen pyörtymistä). Valaht ihlan kalpejaks.

s. 1512 kuivapainajainen; eräänlainen kuumetauti

Eläimellä, harvoin ihmisellä, sisäisestä vaivasta aiheutunut kuumetauti, jossa vain niskan ja hännän yläpuoli olivat märkiä.  Pahan ihmisen uskottiin aiheuttaneen taudin. Ku painajai painaa, nii sit on kahta sorttii; sanotaa kuivapainajaiseks sellaista, jossa eläin hikoilee niin vähän, ettei pal huomaakaa, vaivaa vaa sisäst.  Kuivapainajai ei param muulla ku ottaa yhleksäm pintapäreht ja panee kummastkii päästä tulee (jolloin voi pitää kiinni vain keskeltä) ja siit kierretää kolmee kertaa sairaan eläimen ruumis myötäpäivää: toinen ottaa toiselt puolelt vastaa ku toinen antaa, ens kaulan alta, siit ryntämyksilt ja siit kolmais kerta reisvermoilt.  Siit vetää niil pärehil poikkipuolin, nyp pyhältää korvist lählännäh  (lähtien) häntää astikka ja siit eläinsuojasta poistuttuaan, ulkoo viskaa mänemää ne päreit vasemman olkapääsä ylittep pohjasii päi ja siit siiv viskatessaa sanoo: Mänel luoksel laittajais ja tekijääsät tienuvillep / panijaas parmahille.

s.1455 korva, korvaheltta ; korvalehden pehmeä osa

Minull on nii pitkä toi korvahella, siin on näppylöi. Menis nyl lääkärih ku ei tielä` onko korvahermois vika vai missä. Tos korvajjuures ne on ne korvajäntehet nii kipijät.  Korvavaikuks sanoovat mitä korvast tulee. Korvan sisäss on korvakalvo; minkäläi se on tietämätön.  Jaalan eräällä papilla ol korvakauha, sellai vähä kauha, jolla se vaikkuvaist kaivo korvastaa.

Joka ol vähäkuuloin, sillep pantii renkahat, korvarenkahat korvii. Jotkut käyttivät korvarenkahii kauneussyistäkin. Kovasärys pantii mustii villoihik kamvälttiviinaa ja pistettii korvaa; nii se ol siit hyvää korvarohtoo. Jos yöllä pahast makaa, nii tulee korvarusto nii kipijäks. Korvarusto ei jol luuta eikä lihaa. Ol männ yönnä nii kova korvankivistös minul.  Minul on toi korvansointi nii tarkka: ku oikija korva soip, nii joku tulee vieraaks.

s. 1570 kuppa

Pysyy ku kuppa velem päällä.  – ilmausta käytetään sitkeästä ihmisestä. Tarkoittaa tässä vertauksessa korkista tehtyä ongen kohoa.

Kuppa ; syfilis kuppatauti - Sisälliisih tautih sit pellovvanhaist käytettih. Yks ruotu-ukko sano pellovvanhasil parantanneh kuppataulin.

Pellonvanhanen ( Achillea millefolium = siankärsämö.  Lönnrotin mukaan pellonvanha = peltohumala.) Pellovvanhai kukkii kaiken kesää. Pellovvanhai oj ja tollai matala lehkevä kukkai, valkeja kukka päässä. Sit ja käytetäh köhäh ja pakotos-tautih ja. Ja kovast se oh hyvää juolap pakotokses. Ku ny olis pellohheinii että näyttäs.

s. 3922 sydän

Ne (entisajan ihmiset) ol nii vahvoi sylämmestää, eikä niit polttannu eikä niit purrus sisuksii --. Vihastuvas saap mu ei vihaa pitää. – Muk kelläs se on syläv villoist. Hyppäsin ihlan sylän kulkus. - Pisti nii sylämmehei ~ koski ihlan sylämmest ast.  -  Syläntäi on nii kalvannu.  – Sylän on kova ku kiy ettei se hellity yhtäh.  – Kovasylämmelliij joka ei armahlat toista.  – Kylmäsylämmelliim minä olen sit muijaa kohtaa, kyl minä silles sylämmein kovaan.  – Minä annan muorillep pahasylämmelliisen kirjat.  – Sylämmetön on kun ei leipäpalaa antannu.  – Mie olin ihlan sylämmyksissäi = suutuksissani.

Sydämenaita = pallea ( diaphragma ) = sylänaita

Lie ollup pakotos sylämmenailal likeil syynä sepän kuolemaan. Onhaa sit sylämmen aitaa eläviskii, sellaist hienoo lihaa, oikija levy sylämmen molemmil puolil. Syöläähää sit (elukan) sylämmenaitaa.

Paljon ”sylämentautiin” kuolleita

Synnytyksessä  täytyy käännelläv vaa ittijäh, (kun on) sellaist sylämmenkiertoo, kovaa oksennutost. Ku on oikei sellai syläntautii että vatta on höllä ja verta tulee sisuksist, nii kyll oh hyvää sylänkukkaset. Juopvat tervavettä ja toiset sylämmentaulis. Yhleksäl lastahaa minull ol ylpäiseh. Kaks kuol vähih samah aikah ja haulattih samam päivän ku se sylämmentautivuos ol. Sit sylämmentautii oj ja kaks kertaa ollum min ikänäi. Verta tul sisäst ja jos tarvistahkih tek, nii verta tul ja viimeseks tul ku syttä sisäst, nii mustaa. Väärttistkih (naapurikylä) vietih parikunnittai hautah. Ja haulattavii ol pal. Veskansam porttikih ihlan kirstu kirstus kiij ja iltapäiväl pääs papit vasta kirkkoh ku nii kauvan kesti hautaamii. Ne koitti siin kaikkii lääkkehii, ottivat puolist punaväriikih ja pavvat jotah sekah ja siit joivat ja toiset joi tervaa. Ja ol se auttannu! Ja toiset otti sylänkukkaheinii ja pavvat niit nuppii viinan sekah jota viinaa ol viljalt silloh. Sylähheiniks sanovat sit heinää.

 

PARANNOSKEINOI

s. 2212  maahanmeneväinen = kaatumatauti

Kymentakana kerrotaan maahanmeneväisestä n. kaatumatautisesta ihmisestä; Vaarim parans maahmeneväisii ja kaikkii.  Se men kirja kainalos yöllä kahlelttoist kirkkoh ja hak henkilt apuu ja tietoo. Muk ku pyysvät sit antah tietovah kuolivvuoteellah, nii sano: Ei teitim päännes sit kannata.

Se Tokko korjas (paransi) maahammeneväisist taulist, verenseisotoksist---.

 s. 2618 nyrjähtää,mennä sijoiltaan

Jos jäsen nyrjähtää, nii punasest lankast villasest tehlää yhleksän solmuu ja puretaa lisäks sivuu lankaa sellasen sukast jolla on kaksoset.

Jalkam on nyrjählöksis ettem mie nyt tu.

s. 2241 mahtaa = osata, voida, kyetä

Sano Helsinkiss olevan sellasel lääkärij joka ei annal lääkkehii eikä muuta, sanallah vaa parantaa kaikkii tautii. Mie silles ( kertojalle ) sanon että siittoj Jumala maam päällä jos nii on asijat. Mu eihän se mahla ollat totta.

s. 2278 markuri = myrkky; arsenikki

Pal ne syyhelmärasvaa ennen tek. Kanampaskaa poltettih ja siit tulkivee ja tervaa ja suolaa ja piköljyy ja markurii elliv vanhaamiestä ja rasvaa viel, suolatont voita ellim muuta.

s. 2335 Miesten tuulenpesät

Mäntyjen tuulenpesii kutsuttiin miesten tuulenpesiks, koska niitä käytettiin miesten sisällisesti nautittavan lääkeveden keittoon ja miesten kylpyvedessä. Lähemmin ei osattu selittää.

Miehehhivukset heitetää tunkijollek ku leikataa. Sanotaakii: miehen tuulee, naisen tulee!

s. 2337 Lapsen pään likistely

Johka vaa niskur tul, nii aina pavvat miehehhousut niskaa, jotta paranisi. Lapsem päätä pit likistelläj ja miehehhousuil, painellas syntyjess ettei tullus suurta päätä.

s. 1375 koirantauti = riisitauti

Koirantautii ol ennel lapsis: ne ei ruvennuk käveleh lapset, ne ol sellasii lenkkakinttui ja liha ol vetelää. Meilär Roopess ol koirantauti. Sillet tuotii lääkkeit lääkärilt, mum mitäs apuu niist ol. Tuol Piilahless ol muija, noitamuija, ja se tul ja kylvötti ja käski pesee saippuval. Ja siit se rupes paranee. Ol se vaa noita. Keittihää ne täst  heispuusta rohtoo sellasillel lapsilleij joilenka oj jalat käyrät ettei voi kävelläs/ sellai koirantauti. Ja tappaa ne koiranpenikoikih. Sellassii käyräjalkasii ne ol koirantautihiiset lapset.

s. 2391 mustarokko, erittäin paha isonrokon muoto

Mustasrokos näppylät tulee mustaks. Mustasruusus lyöp kasvot mustaks ja siit pintaa sellasii pienii läyskii. Se on kaik vaarallisempaa mustaruusu. Se mustaruusu tulee kylmäst ja tulee se muutenkii.

s. 2393 mustelma, mustikka

Jos tulee ittestää mustelmii ettei jolluk kipeit, nii se tietää omahiisten kuolemaa.

Mustikavvarsist keitetäh munuvaistautih vettä ja kyl paranee.

Mustuvai on silmteräsen kesel.

s. 2958 kipeä s. ihossa oleva näppylä, tartuntainen

Sil kalellaa ne ennem paranneltii pintakipijät että viep sen ihmisen saunaa lattijallej ja panee palan kumoo ja panee sem palanpohjam päällep palamaa mitä sielt lautehelt löytää, ravissehii vihlallehtii, ja siit huppuu peittää sen ihmisen sihin nii se paranee ku sit sauhuu mänee niihik kipeihi.

Mie olen sellai hienopintai että saan nii ko mitä tartuntahiist helpost. Kaks kertaa olen saar ( = saanut ) renkist syyhelmääkih. -?- Pintatautiihaa se on syyhelmä. Sanovat ennem pintaveleks ku likistää pintaa tai näppylää nii tulee sellaist vettä.

s. 2877 ruusuntippapullo

Vaimo löi apteekin pöytään pullon ja pyysi ruusuntippaa. - Palkos tät pannah? ( kysyi murteella apteekkari ). – Kattop perseist! ( = pullon pohjasta, jossa on tilavuusnumero) vastasi vaimo. Apteekkari ei sanontaa tuntenut, vaan sanoi apulaiselleen: - Toi on hullu toi muija. Vaimo: - Kaikiss oh hulluv vikaa, toisis luskallii, toisis kauhallii.

     Ku apteekkar kysy kuika pal ruusuntippoi pannah, Anna sano: ”Kattop perseist!” Ja apteekkar kääns pullompohjaj ja katto montako rammaa ja nauro mennessäh.

 

Ne tärkeimmät kipeyvet ihmisen nuoruuselämäs:
- ku laps vierotetaa, nii tuska on sekii
- ja jos poika jättää, nii sylän oh haleta

Voi voi kuika suur kipejä on tol likam päässä! Vanhoist ailanseipähist voip ottaa niit katajaisii kuorii, niit joita tuul heiluttelee, ja keitetäh vettä ja sil velel kylvötäh, että kipejät paranee. Pirttikukist keitetäh vettä jos on kipeit pinnas ja arvellah että on nii ko mitä tartuntahiisii. Ne tek ennen nyrjäslankoi, yhleksän solmuu punaseh lankah ja se köytettih sih kipijäh.

Jos on turvonnutta tai hammassärkyy, nii pannah päällek kipulehtii ( voikukan lehti ), ja joskus parankih hammassärky, kuinka aina usko. Mie en tieläs sem parempaa hammasrohtoo ku terva. Sil sit ennem parannettii hampahii. Ku ens kerrah hammast pakottaa, nii ku ottaa tuvanseinäst sisäpuolelt kolmet tikkuu ja joka tikul kaivaa kolmek kertaa hammast että ver tulee, nii hammassärky taukovaa. Hammassärys ter-vasvattem poskesaj ja liinatöppyi ja jauhosäkkii pantii leuvallej ja silkal vuovattii pa-rantaa. Ku on kova hammastauti, niin oikei leimuvaa poskes.

Ku om paha pakotos että ajaa mälillen nii ihra on nii hylyh hyvää, ottaa pakotost pois.

Velim pitkäh haavan kätehei tol siv veittelläis. Jos on haava sormes ja ottaa sen (tervatepon) käteheh ja sanoo: terveteppo, annak kipejähäi tervaa! nii laskee se suustah tervaa. Hyvää se onkih haavah. Jos haaval löi kirvehel tai muulla asul, nii voita pantii päällej ja omaa vettä (virtsaa). Parantajavanhus sano että pitää pannas sit haavapulverii (booripulveri) , vähä vaa veitten kärkösel sinneh haavah. Haava-öljyn se palsamiöljy oh hyvää, haavoih sit ennen pantih.

Ennen ol yks tauti, sanottii poikempuoliist ku äkistää tul kipijäks ja rupes oksennuttaa. Poikempuoliin parani, jos kuttuttii ruumihimpesijä ja se kolmek kertaa ryyppöitti suullisen kämmeneltään jotakin nestettä potilaalla. Sil kalellaa ne poikempuoliset taulit paranee.

Vatsanpuru (polttotauti, ”umpitauti”). Rakkoheinä kasvaa viljav välis. Vanhat muijat keitti niist vettä polttotaulis. Värvänöist tehtii värvänäviinaa liottamalla niiden juuria viinassa. Ja ku värvänäviinaa joi polttotautihkih, nii se autto. Jakka mie nyn neuvon sen keltaseh heinäj, joka om polttotautih hyvää.

Vet suonta pohkeist nii, muk ku hupsuttelin tuol pihas vähä aikaa ja hieron noit polventaipumii, nii vähän hellitti.

Mie luulev vaa että se (öinen jalkojen syyhyäminen) on sellaist sisälliist puhtii, reumatismii, joka tulee iholaukuist ulos (hikirauhaset). Ei se mitäh pintatautii.

Puhallustauti, hengenahdistus, paljerinta hevosella. Lehmän puhallustauti = ilman muodostuminen vatsaan, avutta vie kuolemaan. Ja ku hevoseh tulee, nii se ei param milläh. Se henkittää nii ahkerah. Se on nii ko mennyh hevoi sillon. Se puhallustauti on sit entiist ähkyy. Puhallustauti tulee jostah liijanomasest vaivooksest. Äkkijä töpähtää ja läpättää nii ja kupeht löyhkyy (vavahtelee) nii. Siit ku vähän aikaa läähättää, siit lähtee taas. Pitävät sit parantumattom puhallustautii.

Jolla on valkijat jänteet (juova, viiru t. painuma ihossa) jänteet suupielis, nii se oj juoppo.

Jäntehii ne on kovat suonet. Ne jäntehethän ne asijan tekee ihmisel ja eläväl: ne ne kasas pitää.

Tein töitä että jäntehet turpos. Pilin arrankurest nii kovast kii että jäntehet veny. (jänne on myös lihaksia kiinnittävä sidekudos elävässä tai kuolleessa olennossa)

Em mie tieläkkäh kuika pal jalass on taipumii, polves ja nilkas: jäsenet niis on. Eihän selväs paikass oj jäsenii, taipumis vaa oj jäsenii, nys sormentaipumis ja jalantaipumis. Kyynäröspäässä oj ja jäsen.

Sormen oj jäsenest kipejä. Nyrjähtänyttä parannettaessa oli luettu: Jos ol luista lutkahtannuj, jäsener oj järkähtänny, suuret suonet suutas suij ja pienet suonet päätäp päi.

Jos jäsem palo, räiskäht varii mihkä hyvää, nii se (noita) osas ottaat tulevvihat pois: se luk rasvampäällisee ---.

Ku mie (91-vuotias kertoja) pienempoikan olil laskijaismäjes ja jääkulih kaivol laukkuu ( reikää), nii mev veitti kätehei ja se pakotti murhan kovast, kaks yötä valvotti. Ja siit tul huuslar vaino (hevosten parantaja -vainaja) ja äitem sano että olen täs pulas ku toi poika huutaa ku pahalai. ”No missäs se veitti on?” ”Tuol se on luolas.” Ja siit se otti ja pureskel sit veistä ja sano: Ku olis nyj jotah rasvaa että panis toh päällej ja äitevainom toi sille ihraa jota se pan sih päällej ja se särky läks ku veletty. Mie nukuh het. Ruukkasvat aina sanova että ol luuta hampas, jos osas parannustaiat. Sil kal se puhaltelemal sen kälem parans. Mum mie olem peräh päi aatellu , että se olis sen saman tehnyj jos olis huomamp pannak kohta sit ihraa. Ei se puhaltelemii sit parantan. (s. 653)
luola = loota, laatikko, s. 2052
huusata, huuslari = hevosten parantaja, s. 653
huuslar vaino = hevostenparantaja-vainaja
kaivoil laukkuu = kaivoin puukolla reikää
jääkuli s. 921 = suorakaiteen muotoinen tai säännötön pitkänomainen noin 10 – 20 cm paksu jääpala mäenlaskuvälineenä. Sen toiseen päähän kaivetussa reiässä oli vetonuora. Moista kelkkaa on käytetty ennen 1850-lukua.

Nyrjähtää / nyrjästöslanka s. 2618 – 2619
Ne tek ennen nyrjästöslankoi, yhleksän solmuu punaseh lankah ja se köytettih sih kipijäh. Jos se jalka siitt ol nyrjästöksiss ellik käs. Se on nyrjählösluku jota pit lukejak ku niit solmui tek: Pyy pyräht, maa järäht, Jeesuksev veri väräht, Jeesus maahar rattahilta, kaappas kavijon kourahaasal, lukemahan, laulamahan, onko luita luiskahtannuj, jäsenilt järsähtänny, suuret suonet suutattai, pienet suonet päätättäin!

s. 2786 palsami, -öljy balsamin varresta liuotettu neste
Nyhhää ne kasvattaa palsamii ruukuis kesäsil. Jokahiisen ikkunat on nii punasenah. Palssamist tulee öljyy ku panee palasiks sev varrej ja panee pulloh, nii se sulaa öljyks. Mie olem palssamiöljyy tehnykkih : haavaöljyn se oh hyvää.

s. 2803 parata, tulla paremmaksi, tervehtyä
Parakkai nyp pijan (vatsataudista). Sysmän Manuhaa parans ennen kaikki. Manu ol itteoppinut tohtuor. Siinn uskoshaa täs maalimas eletäh että toinev voip toista parannellaj ja parantaakih joskus. Taikomiinham ol jo parannoskeino olevanaan. Sit loksahuttamiist ne käytti parannoskonstij jakahuntumiiselle. Paranee taikka kuolee.

Ku ennel lapsem mentii näyttämää että kattos nym minkäläih haava ellik kipejä on tos, käles tah jalas, nii sillel luk vanhat siit sellasev voitehen: Harakampaskat, nurkannapsat! Esko-vaarim pässim paskat! J sylkäsvät päälle. Ne pit nii mitättömän sit haavaa.  s. 2592,  s. 404

s. 3603 saiju, tee
Juotih saijuu. Näit saijuheinii ennen aina otettih ja keitettih köhäh, tulee sellaist imelää vettä. Laittaa saijuvarii kiehumaa tost, nii juolaa pari kuppii.

s. 2824 paskomato ; oxyuris vermicularis kihomato
Lapsill ol välist paskamatoi, sellasii valkeit pienii matoi, koko pitkii (n. 2 cm pitkiä). Matosiemenillä voi paskamatoi poistaa lapsista. Vanhukset vaativat syöttämään niitä alaskuussa; madot tulevat suun kautta ulos, jos ylöskuussa syöttää. Matosiemenii pantii meillä kotoo voileiväm päälle oikei rahejast, alakuulla syötettii, mu ne ajo vaa niit pienii paskamatoi. Ei se kahta senttii pilemmäks kasvas se paskamato joka siemenil lähtee.
Paskamatoi ei otettu onkmaloiks. Ne paskamalot on ohkasii, onkmalon pitusii ja häntäpuolest keltasii mup pääpuolest nii ko onkmato.

s. 2824 ja 2825 paskuri ; silmätulehdus
Korjail ne sit paskurii silkii kalell että ottivat viinaa suuhuu ja puhalsvat toisen silmillek ku se ol ittep pasijaa ( = itsekseen, omia aikojaan) että pahast pelästy. Ja se ol siit riipasemiist, kirvell että luul silmämunaset päästä lähtevän. Jos paskur tul silmii, nii ku omal velel ( = omalla virtsalla) pes ni ain kyl parantu. Paskuris silmät tyrkkää paskaa nii ettet saas silmijäns aukki, että lijottelet enstää silmiripsijäns!
Paskuris vietiisaunaa ja kierrettii kolmee kertaa tuhal, velel tah viinal. Ja ku pois tul, nii kierretty ej saannuj jälkehee kattovam, muuten se ei auttannu.
Rähmäsilmäss om paskurtauti. Siin tulee rähmää silmist.
Nää katkerat maksaruohot on silmäsammalii ku silmäh tulee paskatauti, paskuriks sanottih, nii vettä keitettih ja sil haulottih. Se paskur on sellaist ku tulee keltaist mätää ja nii kipijät ovat silmät.

s. 2511  niekko

ankaraa itkua ja silmien vipajavaa, karsastavaa liikettä aiheuttava lastentauti.   Niit ol ennev vanhoi jokka osas niekkoo korjatas. sit pit ollee niekkookii yhleksää sorttii. Jos lapset itki niekos joka silmät pilaa lapselt, nii se paran kylvöttämäl. Vihtaa tehtii kolemlt veroalalt, kolmen talom maalta ne koivut ja siit selaset koivut että ne on yksinää, ettei tut toisest puusta vettä sem päällek. Kolme oksaa aina koivusta ja ykleksän varpuu siit vihtaa. Ja senkesähii harakampesä pit ottaaj ja valaas se ves, millä kyvetettiin. Nii kyllä se niekko väistää!

Toinen pahansisui ihmii saap niekon aikaseks jos  käyp nys saunareissuil ja sellasil. Ja siit rupijaa laps itkee ettei suutasas sule eikä silmijää siristäj ja pijar rupijaa siit silmät vilikoittemaa. Sen korjoos on tärkijä tehtävä. Siim pitää viel lukijaj jos om pelästymiisest tullum, muj jos paha ihmiin on sen tehny nii täytyy kylvöttääk kolmek kertaa ja viel kolmen torstakin. On luettava kylvöttäjes herransiunaus ja isämeitä. Ja nii makaa siit laps sej jälkee ettei kynsluutasal liikuta, eikä linttaa enää katto.

Ku lapsee tul niekko, silmät rupes sil kalellaa vipisee, nii lystist vipattaa, nii vietii semmosee huoneesee missä ol käskivet ja monaist ne ol saunas. Siit lapsem pavvat sen kivem päällej ja toinen rupes jauhamaa ja toinen käy siit ympär huoneiv vastapäivää ulkopuolel ja kysy jauhajalt joko ikkunast tah overravost jostai että mitäs sie jauhat. Siit se joka jauho sano: Mie jauhan niekkoo pois. Siit se kiertäjä sano: No jauha siit nii että se lähtee! Siin se ol koko konsti, lähtikö siit pois tah ei. Ol se parannoskeino olevanaa.

s. 4473 vanhuus / s.2499
Se (kulkuri) toss illall juttel niit hassujah, ol olevinah mikä luonnomparantaja. Kysy: eikos om mitäh tautii, että parantasin. Sanon ettei om muuta ku vanhuus; jos sit voit pökätät taappäi, nii hyvä on siit.Mus sano ei voivah. Mie jo sih suutum, mut toi muori se viel sillen niins  (= sanoi "nii nii").

Ei se syömisellää nii lihava ol, liev vaivanaloist lihaa se liha. Nyv vanhuvellaa se on nii väkinny. Kallen Sovijal ol sellai pitkähuul: venyy nii pitkäks vanhuvelt se huul. Se nuutillaulu oj jo unohtunnuk ku vanhuvissai täss olen kotoo ollu.

Vanhuudenheikko; Nyt ev voi neulomiisellem mitäh ku on näkö mennyv vanhuvehheikko. Ei jom mitäh erinomasii (erityisiä) ruumihvaivoi, muv vanhuvehhuonous vaa.

Vanhuuden höperyys
Ku ei se ( 70-vuotiaiden naimisiinmeno) ollum mitäh nuoruverrakkautta, vaa sellaist vanhuvehhöhlyyttä.

Kuusaan-, Voikkaan – ja Kymintehtailla maksetah vanhuvempäivän avustost (työläisille).

Vanhuvemvika; Mie rupejan nii ko vapiseh jos vaa pal aattelem, mus sehää ov vissih vanhuvevvikaa minus. Eikös sih henkejäis ahlistak kävelles, ku minuu nii ahlistaa? Minull ov vissii vanhuvevvika ja sylävvika ja vissii.