Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988
SANONTOJA - HAUSKOJAKIN
Sanontoja
Sivu
Sivu 106 Ahkeruus kovan onnev voittaa.
Sivu 108 Ei ahneuvessah nälkää nää; laiskuvessah nälkää näkee.T
sivu 3257 Rakasta rukkii ku rasvarieskaa! = tee uutterasti käsitöitä
Sivu 111 Ei se (vilkas lapsi) kauvaa yhlen ahvenen seläs pysy = ei pysy paikallaan Kn
Ei se mies ok kauvan yhlen ahvenen seläs = samassa työpaikassa M
Sivu 115 Jääköö toiseh aikah ku mustalaiser rippi. KjM
Sivu 373 Voi halvattu sentäh! Sano mummu ku ei mennym mielen mukah.
Sivu 344 Ihlan sie oot hahkain!
Sivu 2871 Nii nuuka, oikeja pennihhalkasija: halkasis penninkih ennen ko antas toiselle.
Sivu 2846 Leppälintu ja peipiin ovat käjen piiat, sen apulaiset.Mk
Kuu kirvijäisest kesäh, vähäsev västäräkist, pikkaraisem peipisest, pääskysest ei päivääkäh. Mk
Sivu 2868 Puusta on tehtyp punkij junkin (kirnu), katajast on tehty kankij jankih (vanteet), hongast on tehtyh holotuspuu (männän alaosa), pPetäjäst on tehtyp pompotuspuu (männän varsi, männäv vors).
Sivu 99 Kyl se nii ruukkaa ollak ku aamul ruskottaa, nii sottai päivä siit tulee.
Sivu 100 Iltarusko poulam pusko, aamurusko päiväm pasko. M
Aamurusko sateim pusko, iltarusko poular rusko.Kt
Sivu 104 Kum maa om pälvissäh ja lunta viel jossakussa selimpäivis, nii keväil siin ahavanaikan om puu versoil.K
Sivu 116 Toi juhannuksen aikoi saleh, joka maksaa kultaa.
4310 Älkäi pahaa tykkää, vaikka miä tuan sijallek kahvii, sano Orimattilam muija, kum papille aamukahvii vei (vuoteelle)
4001 Ei oppi ojah kaala, eikä ol taito taakkan. M.
4002 Ei se taitu joka taipuu. M.
"-" Ei ne talviset lumet taivahas pysy. K.
"-" Tallel on laps taivahas. K.
4036 Voi hörhänäm munat ja tallipässin papanat. Kt. (sanottiin kun jotain odottamatonta tapahtui)
4039 Se on kaik kenkkii mitä istuu talon penkkii. K.
"-" Talo elää tavallah, vierahat kulkee ajallah. U.
4087 Hyvät olis pilot, mu om pitkät ryyppyvälit. M.
4182 Nikko niinee, tokko tuonee, kolmas koivuu, neljäs niemee, viiles vipuu, kuules kupuu, seittemäs seipähää. Kn.
4200 Istut totuves, kum pukki Jokuves. (Yleinen sanonta seudulla)
4216 Sanonta Myllylän Ailampään naapuruksista: Tuisku tulee, sano Tupala. Taitaa tullas, sano Takala. Tulkoh vaan, sano Turnula.
4232 Ei vanhast tup pappii, eikä tuahest takkii. M.
"-" Ei vaivattav valtakuntah päästä, eikä päiväs ja kahles papiks tulla. U.
4272 Ei ot Turku tuvan takaan, eikä Pori porstuvas. Kj.
4277 Turva makaa turpehes, armo arkun kannen alla. Kj.
"-" Vähä vara vävyst, tyhjä turva tyttärest. Kj.
"-" Huanoo se on toiseh turvaamiin, ku ittet tekee, niin ittem moittii. Kj.
4282 Ei tuska tus, sano likka ku tuahelle pissi. M.
4318 Pojat hyvät isähäh, tyttäret pahah äiteheh. K.
4321 Joka tyynel makaa, se tuulel soutaa. M.
4330 Ei jyvätöint juhannust, eikä helluntait tähätöint.
4385 Unest uneh lasta ja tyästä tyähöm morsiant. Kn
4393 Erkkikih eväst tahtoo, viäl Urpokih urisee.
4394 Mitä Urpo urahtaa, sit kesä seuraa. (Kesän sää samanlainen)
4415 Ei vahinko tul kello kaulas, eikä sana tualev, vaan se tulee ämpär päässä.
4490 Ei se varhaiv viaras kauvvam pysy. Vk. Ma.
"-" Kaikkii muuta miäs katuu, mu ei nuaren naimistah, eikä varai ylösnousemistah
4514 Ku oikia käs syyhyy, niin saap rahaa,jos vasen syyhyy,niin siit rahaa menee.
"-" Rupejaa nym muijien kans kinaah ja vaskan kans hyppääh, eihän niist kummastkah voittoo saa. K.
4535 Älä siä Kaurain siin vehnästel, sinullek käyp pian ohrasest. Vk. Ma.
4614 Vuaroin ollah viarahaisil, harvoin hyvää tehläh. U.
4617 Ei viärivän kivem päällä sammal pysy- ei kulkeval ihmisel rahat pysy.
"-" Viärijäähän ne munatkih pesässäh. (Riita tulee saman perheen jäsenille)
4638 Ohra päällej ja viikatev varteh. M.
4660 Tulee vahinko viisahallekkih, tuhman on toises käles. Kj.
"-" Aamu on iltaa viisahamp.
"-" Yks hullu puhuu ettei yhleksäv viisast vastaa. U.
"-" Nuaruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus, Kt
4666 Ei vanha viatah kual / viatah läh. Jokue M.
4695 Viisas käyp vipuh, hullu hutkuttelee ohitte. Kt. Hl.
4700 Jos virka menee, niin konstit jääp. M.
4721 No se on vitosev vissi, että se asija on niin. Kt. Kn. M.
"-" Nuaren ov vitta väännettävä. K.
"-" Ei vitta luita riko. K.
"-" Jumalal om monta vittaa, yhtä se lyäp yhlel vittal, toista se lyäp toisel vittal.
4734 Opiks ov voileipä koiralle.
4786 Tiukal on, sano Mannila ovev välis.
4792 Eihän se itku mitäh auta, vaikka se on häläv välmies. T.
4890 Jos om musta kauhav vars, siin ol laiska piiam pars. Kj.
1329 Ku kissav viäp toiseh paikkah, niim pitää viämän pussis, ettei se osaat takas.
s.1329 Kyl kissa kynnet saap, ku se seinälleh heitetäh (sl) M.
s. 1329 Mek kissahhäntäh, ku olet kum mikä ! K.
s.1330 Ei se kissaton ihmiin sem pahemp ok ku kissallisekkah.
s.1330 Älä siä ol niin kissamain. = viekas, lipevä, imarteleva, makeileva.
s.1332 Kyl se talon ainova pitää kissampäivii, syäp ja makaa. (Kissanpäivä = tavallista helppotöisempi työn vähyyden, ruoan hyvyyden t.m.s. puolesta kadehdittava olotila, johon liittyy laiskan vivahdus)
s. 3662 On tokinain ku savolaisen sika. Mk.
s.3785 Hätähiin ku Sivatinkyläm miähet. (Sivatinkyläksi kutsuttiin Lanskinojan takana olevaa Metsälänkylän uudisasutusta)
s.3870 Ei suru janota, jons ei talon sualaset särpimet. Kj.
- "- Sualaij ja sakija, se on talonpojam makija. Kj.
-"- Ei hullu hyvää tunne, eikä sika sualaist suvatte. Kj.
s. 3897 Sylhän suu kuni ja pers laulo. U. Hj. Kj. Kt.
s. 3906 Suvus on susii ja peräs porttoi. (Suvussa on joka sorttii)
s. 3907 Ei suuret sanat suuta halkase. M.
-"- Joka suullah nukkuu se veteh hukkuu. K.
s. 3911 Siin piäm pistelee, missä suur kääntelee. K.
-"- Ei suurest ok ku ruvah hukka ja vaattehiev vahinko. K.
-"- Himo se on hiirelkih, kul likka om piän ja menee suurellem miähelle. K.
s. 3922 Vihastuvas saap mu ei vihaa pitää, muk kelläs se on syläv villoist.
s. 3627 Vai men, sano Jeltti (Hjelt) kasakallek, ku aventoh tuppas kasakkaa. (Sanontaa käytettiin, jos joku on piittamaton pahasta teosta.)
s. 593 Soon hoppu ku tupakka loppuu, mus se eij joh hoppuu, ku leipä loppuu.
4039 Jussi julma, tuapin kulma se tapa talon hävittää.
877 Monta juanta juamaril, muttei yhtäh hyvää.
1035 Em miä kalum, miä pahottelem.
1403 Kaitalast Kollii, par pyssyhhollii, Kollist Nikkii par kolme tikkii.
833 Jokohav velän, sano Lassila onkelle.
1762 Jok ol laiska lauvantakin se om musta sunnuntakin.
3370 Jolla ei o riiherrimpsutint, ei sil o kirkonkimputintkah.
1773 Joka mualom moittii se Luajah laittaa.
1640 Kylhän kylä hualem pitää muusta, kuhan itte leiväh hankkii.
1050 Ennen elämä ol ku silkkii ja sametil kantattuu, mun nys se on ku satiinii ja retonkil reunustettuu. M.
2131 Yks synt varkahal, yhleksän luulijal.
1897 Turhaa soon leikillasku, menee se päivä tyässäkih.
2122 Ov vait vasikka, nenä päässäis kul lusikka, K.
2175 Ei se hyvä kello kauvvaks kuulu, paha se elemmäs lämpyttää.
515 Harvah ku herroi kirkos, sano Roope ku hernehii kylvi. M.
1843 Hähmii ku lässäläiset latkuu. ( Lässäläiset = Mäntyharjun leppäniemelän kyläläisiä)
2015 Ei se lisä pahaa tiäm muuta kum maantiän jaos ja selkähpanos. M.
2045 Ei siim pal tiatoo tarvik ku toista lommailee. Kt.
2056 Mitäs siit nyhletäh ku parta loppuu. K.
2633 Jo otti ohraleipä ja puiset potaatit. Kn.
2874 Perjantakin ei pilä pesemän, eikä keskiviikkon kerittemän. K.
2981 Kynttilä kysyy kynnen töitä ja miähilt pitkii pinoi.
2022 Popsii ku Paavo puuroo
- Iitim miäs pitää elämp hevosestah kum muijastah.
- Poika pelkää likkoi niinku hevoin kauroi ja kissa riaskamaitoo.
- Kaikis oh hulluvvikaa, toisis luskalliin ja toisis kauhalliin.
- Jo om piru merras ja toinen tokehes.
- Kyl oh harmii mu eij om mihkä heittäs.
- Yhles juanes kuv Vualenkoskev vorot.
2965 Pirust pääsee siunaamal, mup pahast ihmisest ei milläh. K.
2482 Kälyt kyntää kytkyttää. nalot toruu natkuttaa. Vk.
3267 Terves! sano Tökker kissalle.
3267 Kyl, kyl! sano Hausaj Jussi.
3627 Vai nii! sano Haaran Taavi.
3627 Piru ties! sano Pöllär papille.
2354 Molinat pois sano Pessaj Jussi.
- Tääl maalimas täytyy ollam maalimam mielem mukah, muuten ois saannul lollohoh, (lyöty). s.2398
- Entiin äijä ku oksens kalulle, nii sano että en tieläj jos korjatah vai piletähkö siin, takasin ei sit panna. s.2670
- Jolla on paikka paikam päällä, nii sill om markka markam päällä. s.2734
- Se oj jämtti kum mummur röijy! s.2375
- Huroo mun seeluni!, sano mustalai ku men kosest alas. s.2375
- Suoh Herra helejä pouta, paukahlutap päivämpaiste, lähetä huis pilvet Pilkammaalle, siälhää vettä tarvitah. Siel on poika pohtimes, vähälaps ol lautasel, sylyl sen on silmät pesty, eikä koskah kylvötetty. Tämä on manaus satehem poistamiseks (s. 2269).
- Ei hullu hyvää tunne eikä sika suolaist suvatte. s. 619
- Niihää hullu kylpöö että nahka lähtee. s. 619
- Vanhat rohveetat on kuolluj ja uusijem paskannetaa suuhu. s. 3051
- Sehän nym mennä porhaltaa. Ei se kovaa pääs, muv vuovaa kovast. s. 3025
- Tavois ei voip pullikoilas, sanois sit pullikoilah. s. 3072
- Vanhus tul taloh, niias syväh ja sano: " Noi sit ketkahtaa vanhankih polvoset!" s. 3010
- Nii se käy myötäsukaa ku kättä ja kinnast meiläl likan naimii. s. 2423
- Nii om pitkä naama, pal naamampesuu, on ku Jankeril läsi. s. 2449
- Ku tul se (lain määräämä) huussim pakkoteko, nii Mattilan Taavi sano: " Ei vaaj jo, mie en sit tarvi, ja mie menev vaikka Taasjan (joen) tahes sittuh!"
- Ei se vanhakaa mikäh saatana o, ei siit vanhastkah ruma tartu. s. 3592
- Kuri on hyvä, ku se tulee aikanah, sano Oja-Matti ku porsast piiskas. s. 3029
- Jos oh hyvä mies, peität toinen silmä. Jos om paha, peitä molemmat! Ei sinkää tarttek kaikkii tietääm, mitä mieheis tekee! s.2848
- Ristit roikaa sano Huovila, ku kirkkotarhah ajo. s. 3413 (sanonta korttia pelatessa).
- Ei pilot paran, jonsei vierahat vähen.
- Ihlan selvä pyy nii ko Sihvolav vaarim paskonärhi.
- Kyll ol hampahheittoo ollu (kansakoulun johtokunnassa) ennen ko Reino poika pieksut sai.
- Taitaa ollakkii vanha hampaajjuur. = rakkaussuhde
- Jonka jalka kapsaa, sen suu massaa!
s.4336 Pakost täylyn tulla!
s.4336 Tääl maalimas oj joka lalii.
- Yks puu ei pala eikä yks akka riitel. s.3112
- On tikohos ku Artjärven muija pailam pesus. s. 4150
- Kaik ol tippuran pito tiessäh ! 4160
- No, se ov vitosev vissi että se asija on nii! s. 4721
- Ei matuses maalimas! s.2287
