Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

ORPOTYTTÖI, SUITSIPOIKII, VANHOIPIIKOI JA -POIKII

Eräät orpotytöt elävät maalimaa ku suitteettomat orihiit laitumeel`.

Suitsipoika  oli hidas suitsenpitelijä ja muutenkin hidasteleva ihminen. Hämäläikös oletten? – Hämäläiset on sellasii suittipoikii, varastaa ja tekee sit veijoostaa. Iittiläi tah jaalalai mie olen.  Sivu 3908

Vanhapiika ei o ottannum miestä, eikä ol lastakaa yksin tehny. Ne pilkkas siit sit vanhaapiikaa ennen: Lintukii (vanhapiika nimeltää eli taivaanvuohi) laulaa, nääthää se laulaa sit vanhampiijal lauluu. Lintukii taivaan alla huutaa: Kitkut kitkut möhöhöö, annap poika suuta! Toinen pilkkalaulu: Vanhapiika vaivaloinen/kipusi suuree honkaa/ jossa se huutaa: ohho ohho!/ Missä ne pojat onkaa.

Sit vanhapiikaa (taivaanvuohta)en mie o nähnym mu äänen olen kuullus. Se huutaa: Kitkut kitkut pöhöhöhöö. Vartu nyk ne vanhanpiijahhulluvet nii kyl menet naimisii yltä hyppijen! On se laulu vanhalpojalkii: Vanhapoika ihana/pitää männän naimaa/vanhapoika homekkorva/olottelee aina.  Sivu  4468

 

 LUONNEHDINTAA LIKKALAPSISTA

Likka, tyttö tavallisesti lapsentyttö (piika on vanhempi tytön nimitys). Muorvainos ol nii murha vaatimuksissaan. Sit pit oleman aina esiks pellovaiset lihlattuij ja kulottum, murhii kasoi, ja sit ol likkojenkii tehtävä, ei auttannu ikinäs mikää.

Likastaa tai käydä yöjalassa. Eiks lähtäp pojat likastamah. Mävvät likasteleh renkpojat.

Likkainen eli naimaton, nuori naispuolinen. Se on vähä outoo ku likkain ihmiin on nii lihava; nii on nii.

Piikainen, likankakara, murrosikäinen tyttö. Myö likankakarat vaa nähtih hinkkamekkoo (ryöpöinen alanen, joka pysyi päällä olkanauhojen varassa ja jota ei ollut yhdistetty yliseen. Alanen ja ylinen on hävinnyt käytöstä ennen 1800-luvun puoliväliä.) Hinkkoi sit ihlan ennen ol pal ku mie vähä likka olin.  Eihän siin (raskiliivissä) olluk ku kailat hinkalat olal, nyk kolmen sormel levyset.  Se hinkkala on sama ku hinkkakih; ol niit hinkkamekkoi ja. Hinkkamekko tehtih ryövöst, sellaset hinkat olal jokka kanto sit alusmekkoo. Niihää se ol ku alussielikkokih ( = alushame) se hinkkamekko. Ei sit näkynnyk ku ylii päället tul.

Likannäköinen, tyttömäinen Toiset naiset tulee heti naimisiin mentyään nii äilinkarvaseks, toiset pysyy likannäkösem muh harva se pysyy.

Likkalapsi, tyttölapsi; naispuolinen henkilö. Likkalapset siin ol vaaras nuutinajos.

Likanlurtti, tytönhuitukka. Kun oltaessa vanhasväjes saatih likkalurtti käsih, nii käytih istuh ja pitäh sellaist nakerrost (seuraa)

Likanharakka, -narakka, 7 – 16-vuotias tyttö. Vanhus sanoo 9-vuotiaalle pojantytölle: Ku oh hivuksenskih ku hevosehhäntä! Ku on tollai likkanarakka jolla oh hivukset ränäs, nii silles sanotah että hivuksenskih on ku hevosehhäntä. Likkaharakat siel kikattaa.

Likkapaimen, tyttöpaimen. Paimenlaulua: Tillil lillil likkapaimen / ajak karjas näillem maillel/ lampahans latomäjellev / vuohens kippakallijollet /tääll om puolat punasempii/ tääll om marjat makeempii/ tääll oh heinä hellellänsä/ kastekkors on kellellänsä.

Mie olin sellai likkapiika, muita ei ollukkah, ja se ol siit min sarallai  (= tehtävänäni) viskaamii, ku miesväk pui.

Likkapuol, –turvakko, likkaharakka. Mie olin enoi häissä ku olin sellai likkaturvakko (11-vuotias). Sana tarkoittaa myös kömpelöä ja saamatonta naimatonta naista (myös vanhahkoa).

Likkojenpiiri, tyttöjen ja naisten piiri isoissatansseissa ja piirileikeissä (isotanssi, fyyrkantti). Likkojempiiri. Hk – riiaminen s. tyttöjen t. naisten tietynlainen vastakkainkulku isoissatansseissa. Likkojerriijaamiin. –vaihto s. eräs kontran vuoro Nyt tulee siit likkojevvahto. Täs likkojevvahlos pojat kiertää täält elestpäi likav vasemmallep puolelle .  Sivut 1989 - 1990

 

LUONNEHDINTAA POJIST

Pokko 1) Pieni poika. Voi pokkom älä itke`!  Kattos tot mim pokkovai kuinka se äilelleh hymyilee!   2) kasvuikäinen poika (alle 20-vuotias) Vanhus paimenelle: Voi pokkom kun olit kauvan karjoneis! Tu veikkasei nyj jo syömää!   Sivu 3008

Poika, miehuusikää lähenevä naimaton poika, sukulaisuussuhdetta ilmaiseva   1) oma poika kaikenikäisenä,  Isä-Jussi, poika Jussi, pojampoika viel oj Jussi? – Raakku.  Isä-Jussi, poika Jussi, pojanseläss om musta pussi? – Raakku ja pata raakus. Min poikam ja minjäm olvatten Viipurin likeil. 2) kasvava tai miehuusikää lähenevä poika. Sielthää (Voikkaan tehtailta) niit saap poikii rengeiksi nii hirvejäst. Pojat ongel olvatten.  3) päivittelysana, Voi armas poika ku ol tuohii sentäh ennen!  4) ollap poikaa  = olla hyvään t. kipeään tarpeeseen jne. Minuukih sanoovat että hulluntöitä nyprää ku verkkoi kulom mus siit se vaa ov verkko poikaa ku kalastoksenaika tulee.   Kirnupiimää pantii viilijen sekaa ja se ol poikaa (= maistui erinomaiselta).  Alamäjes ne om poikaa silat.

Kum minä noi poikasem saisin isoks, nii oliishaa niist siit minullej (leskivaimolle) jo turvaa. Tot pientä poikulaist ku se siit on kiltti.

Poikuus  1) aika n. 16 – 18 –vuotiaaksi pojista (samoin Kymi )  Mim poikuvessai ei temmirautoi viel ollukkah.   2) nuoren miehen sukupuolinen koskemattomuus  Se vanhapoikaisäntä ei vaa mäkkää poikuuttaa hämäämää.  Kyl sie nyt olet poikuvens ton huonon tytön kans turmellus sano sille isäm.

Mikäs oh hätän torpan leskell ku om pojallii ihmii ! Sill om paljom poikii.  Eihää noist tytöist mihkää om minä ku olen ihlam pojatoin. Sellai poikalauma tul vastahai että mie  (vanha vaimo) mänim mettää. Murha poikasakki siin taas mojuvaa (mölyää tiellä).

Minä olin silloi poikaloppi  (kun äiti kuoli). Poikaloppi on n. 10 – 18 -vuotias poika. Poikamolkki, poikamossi, pojankolho, pojanreuhka.

Tailatten ollav viel poikamies.

Pojannaatijain = kasvava poika.  Mikä liep pojannaatijai, se meiläm paimen.  Ei se lehmiikää kotii saam, monet yöt minäkii ettil lehmii sen kans.

Paham poikanalkit! Mansikkavarkaissa oleville pikkupojille: Senkii poikanulikat ! Kum minä teitit saatan nii mänetten työ ! Mie Ralansuussa poikanulkkin tietin sellaset levijälappuset housut. Semmoi poikaparvi yhles talos, on ku sotajoukko. Iso pojanjolli, kävelee pitkin kylii. Annas selkää sit pojankoheloo!

Otan sen sellaseks käskyläispojaks että on kuta käsen.   Penska. Lapsi. Penskoi tupa täyteh.

Seurustelu/riijustelu/kuuloitukset/kuuliaiset/naiminen/ rakkaus s. 3708

- Nehää pitäävät seuraa, ehkä saalaa häitä taas. 

- Seuraan nyt näit parempii esmerkkii, älä aina huanoi kattele. (äiti pojalleen)

- Aina täst ol likat miähellev viäty, kuinka käyp seuraajallens.

s. 3360-61 Riiata-heilastella-armastella. Henttu = riijookaver. Riijooreissu =heilastusmatka.

- Se or riijuul, heilastamas. 

- Henttu o riijookaver. Riijooaikan sanotaa "henttu".

- Se riijailee sit teiläm palvelijaa.

- Eihää noi nykyajan ihmiset muuta tiäk kur riijastelee. 

- Riijastelemiisthaa se on kum pojat likkojem peräs juaksee.

- Rakastavat huvittelee silkihkalel, kun ne kuanovelee toisijah. Siin samas ku sylittäin istuvat ja  ne siit kuanovelemiistkih tekee.  s. 1558

s.3908 Suunantamiin, suukko, pusu. Lapselle voitiin sanoa; 

- Annas isälleis yks suukkoin.    sanottiin että suunantamiist miä en siilä.

s. 2459-60 Naida- olla sukupuoliyhteydessä- mennä naimisiin. Mies ottaa vaimon.  Naisesta sanotaan että se menee miehelle. Nainut = naimisissa oleva.

- Nuaren sit nailap pitää, vaalitah sit vanhankih.

- Vanhas ov vara paremp-sanonta pitää paikkasa ainakih naimisasijas.

- Paras naimaikä on 20 vuatta. Naimaoikeushaa sil on ku ol laillises ijäs.

- Tavallisen näköisestä miehestä sanottiin, että se ov vaimolliisem miähen näköin, tah naineem miähen näköin. 

- Narri köyhän naimisest, pilkka köyhäm piloist. Se naip  köyhän.

- Täs kyläs kuulemma aina joulunaikah toimittivat sen naimiseh, kum muulta tyältä jous ja joulunaikah ol paremmat ruvatkih.

- Naimiin oj Jumalas, tänää kinattii  - eijo Jumalas, vaam pahois akois !

- Jos oj Jumala säälinnyn niin se naima-asija tulee ja jos eijon nii ei tul. (se naimisiinmeno)

- Ennen yleisessä paikassa poika taritti nestyykkii likallej ja jos likka sihit tarttu siit, nii siit ne ol naimiskaupat valmihit.

- Sill on niin kova naimahalu, että naahailee  pitkim mettii rakkaasak kans.  Mikähää sillen nyv vanhallep pojallen naimahalun toi ?  

- Jo se on naimareilas. (naimatoin)

- Siäl Autijos on niim paljon naimattomii tyttärii.Tytär on naitavas kunnos. Onhaa siäl niit naitavii tyttärii.

- Ukko (miähein) sanoo; naimavastust ei saat tehläk kullekkah, jokahiin saakoh kunka tahtoo.

- Ennen ku ol raja täs Kymijojes, että Valkeila ol Venäjää, nii sillon ol sellail laulu: Kiiskin kuppar Jaalal likkoi Venäjällen naitti. Valkeilam pojat roskillaa ajaa pitkir raittii. s.2461

- Ennen ne äilet ja isät jahtas tyttäresän naimisii, naitto ne. Naittamiin se ol äilem miäles. Yks kuppar ol oikeih hyvä naittimuija.

Kuuloitusliitot = tilaisuus jossa sulhanen kävi morsiamen kotona sopimassa kuuloituksista. s. 1606

- Sulhain tul kuuloitusliitoilt; pijan siit kosijaisii saalaa.

Kuulutukset avioliittoon haettiin kirkkoherran virastosta ja kuulutukset luettiin kirkossa kolmena pyhänä perättäin. Naimattomuustodistus piti hakea kirkkoherranvirastosta jos kuulutetaan ulkoseurakunnassa.

- Ne kihlautuneet men öylön kuulotoksii. Ensimmäin kuulotus luettii tänäi. Kuuloituspäivä= päivä jolloin morsianta kirkossa kuuloitetaan avioliittoon.

- Ne pit kosijaisii ku ol päiväl kirjotuksis. Kellois ajettii. Puhemmiäs vei sulhaist ja morsijaint kirkollek kahlel hevosel ajettii, sulhain toises ja morsijain toises ja molemmil ol puhemmiäs.  s.1459

- Yks isäntä käy meilän kyläs kosis yhtä likkaa ja pökkäs sillel lapsen.

- Kyl toi rakastumiin oh huanoo asijaa. Meitin on kaikkijem päät sekahuntunnuv vaikkei ok kehekkää rakastuttu. 

- Ihlan ovvat höhlii rakastunneht. Noilen rakastunnehijem päät on sekaintunnu.

- Se on niir rakastuvain, joka päivä aina uuteer rakastuu (eroottisesti ailahteleva)  s. 3257 - 58

- Se ei ny osaap pal rakastaak kutah niir rakastuvain ihmiin, se rakastuu yhteh ja toiseh.

 - Puhuvat niir rakkauvves. (Tyttö ja poika seisovat kylätiellä vastakkain)

 - Oi onnetont rakkavutta mitä tiättää!  tyttö yritti hukuttautua)

 - Rakkaus eij jom mikäh potaatti, se on oikein kokonain koivullastu.

- Toisil voip ollar rakkaulentautikih, joka kävelyttää koko yän ettei saat tilojah.

- Hihhurlaiset itkivät, syleilvät, kaulailvat ja suuta antovat ja viaraithan ne olvat  toisilleh, mut muutev vaan rakastelvatten.

- Yöstelmöisis  ( =ollaan yötä kodin ulkopuolella) Kum pojat likkojen tyköön yätä käveleevät, niin ei siin kunnijankukko laula.