Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

Nii murhan työmaan lykkäs!

Aino Vallin sanakirjan mukaan miesten ja naistenkin työvälineitä ja sanontoja:

Kalajuttuja

s.995         Kalakessi,  kalakori

                vittamerrat, niit mie on monta tehnyj ja ne kalast hyväst.

                liistekatittat , –katiskat

                kalampyytö, kalastusväline

s.989        pussinuotanvetoo, tuulastost, tarpomiist ja liippihaavii

                Kalapytty, kalapalju (soikea) – pytkyläin ja kannelliin

                Kalarimpsi, kalasumppu, kalaporkka

                Kuvauistimes on kalankuva.

s.1475       koukkaloota

s.3441       rommi,  mäti

s.998         kalhuin,  kalvoin, käpy verkonkudontaan

             Levitellel lehmän onnee, kaihtajen kalansaalist.  – salaa perattava!

s.1054       Kantoterva ol nuotalleh  hyvää, taas kolomaterva ol liika sakejaa

 

Kapistoksii:

s.1010        kalikkaraput,  tikapuut

                 kalso veitti, tylsä veitsi

                 kalunaula, seinäteline

s.1014        kaluluola,  kaluloota, työkalulaatikko

                 nuuttihöylä, kovel, seinänavar, kimpihöylä

                 Käshöylä, koverapohjain, pienahöylä, vannehhaka, uhersin (pora   s. 4573), linkkuvinkkel (s. 1997)

s.1029        kantanaskal, suutarin murha naskal

s.3445        Rophöylä, sushöylä, alkuhöyläykseen

                 Suksess son kärk, kantapää ja jälkhäntä, kuurto ja linkku.

                 Saappahas son vars, päällii, satniekka, kantavuor, lisäpohja  ja piirpohja.

s.1051        Kanttilekal lyötih sih meissellekah, kiven murskaus

s.3452        roti,  tuki kangen alle

s.969         Kaiken karvasii kalui,  kaikenlaisia välineitä

s.973          poranavar, kairaporal tehtih suuret reiät, kirvespohjal lyötii nulikka siih reikäh.  hirsiseinän teossa

s.3424        rivirauta,  tilkitsemisväline

                 Kamprikki, rautajyrä

                 Suorapiikkii, kourupiikkii, kanttipiikkii,  erilaisia äkeitä

s.1073        kakstoistlautainkii ol

                 Kassi, kapsi ,  sirppi/ viikate

s.1064        Vesoin – rehuu sil hakattii

                 kihvelii käytettih ojaa karatess, ojakihvel

s.3422        Riuska, napa, naakel,  luppu,  puintivälineen osat

s.1073        kakkulat, valjaat, hilanaisat

s.3403        rintti, rautapuikko kettingin liittämiseen

s.981         kakkulavvaulu tellättii kiir reevvauluh

s.981         jalas, espaju, sepä, sepäpaju, talla, kaulapaju, kaulalauta,

                 keskpaju, laulas, lastikain, peräpaju, käpäläin, perälastikain, reen osia

s.982          kakkulanperiks sanottih siit yhtä kankee, ku hevoin kiers,                  vorokkikanki, kakkulallinkku

s.1063        kaprokki, miesten takki

s.1075        lasku,  leili

s.1088        karkeja, kesanto

s.1088        karasemiin,  vento rauta karkastiin kovaksi,  karkaisu

s.1093        Se ol karri mies, karkeapartainen

s.1054        kantraamiin, kiven siirto kääntämällä

s.3443        ronni,  kuoppa

                 rontti,  rykelmä

s.3425        rohatsi, käyttökelvoton

s.3427        rohju, huono.

s.4329        Kyl se kovaa on työnteko aina ko sit vaa totuuves tekee.

s.4327        On se pal rotevampaa,että on työhommas, ku se että 

                 on ihlan jouten.

                 Kyl riskilt työihmiselt työ pakenee!

s.4327        Murhalt kehrookseltain em pääse meneh!

s.4328        Mie en ottanum mitäh työhhaaraa käsih - seko olev vaa.

                 Mie nuulun täh työnpaljuvee.

 

RUKKIVÄRKKI

rukki = rukkivärkki, ruotsiksi = rock

rukivvarval = rukinsorvaaja

1265979720_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Rukki on peräisin Intiasta tai Kiinasta 1500 vuoden takaa. Ennen rukkia kehrättiin värttinällä.Rukissa on iso pyörä, joka pyörittää nyörin välityksellä lyhtyä, jonka rullalle valmis lanka kerääntyy. Pyöritys tapahtuu poljinta polkemalla. Aivinat eli kuidut syötetään käsin ohjaamalla lyhdyn juoksureikään.

Rukilla on kehrätty lankaa joko karstatusta villasta, hampusta tai pellavasta.Valmiit langat kudottiin kankaiksi kangaspuilla.

1900-luvun alussa kehrääminen ja kankaankudonta olivat jokaisen naisen arkitaitoja ja askareita.     Lähde: Itä-Hämeen museo 2007 (http://www.cc.jyu.fi)

Joulunajan jälkeen ”Nuutin päivän kansanomaiseen sisältöön kuuluu tavallisten arkitöiden uudelleen aloittaminen. Rukit otetaan esiin.” ( Kustaa Vilkuna:Vuotuinen ajantieto, 2007 s.24 ) ”Tutti rukihharkkih ja siit rukki lentäh.( ” Aino Valli s.3473 ) Kehruut oli saatava päätökseen mieluimmin laskiaiseen mennessä, sillä päivän pidentyessä alkoi kankaiden kutominen. Laskiaisena kehrääminen oli mitä vahingollisinta: kesällä lampaat sairastuivat pyörötautiin...mutta jos rukit ja värttinät sitoi yhteen ja peitteli pitkävillaisilla vällyillä, niin lampaat pysyivät katraassa ja villa kasvoi hyvin ja hyvää. ( Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 2007 s.57)

Rukin osat

Aino Vallin keräämällä iitin murteella 1900-luvun alussa muistettuina:

rukimpöytä = rukimpenkki, se puu, joka on nii ku kylellää päin ja siihää se sylävvärkki ja reilet on kii

1265979822_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

rukijjalat ( 3 kpl )

1265979745_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

rukimpyörä

kaakku on rukimpyörän keskirunko. ” Tää om pyörä, jossa ov värttänät ja kaakku, missä värttänäkalikat on kii, rukinkaakku.”

rukin napa  on rukinpyörän keskipisteessä oleva rauta, jonka varassa rukki pyörii)

rukimpyöräs ov värttänät (12- 13 kpl)

rukirreisii on kaks (yksi kummallakin sivulla, muodoltaan luokkimaiset)

rukivveivi (rukin polkimesta pyörän akseliin ulottuva rautapäinen puu)

rukivveivir rautapäätä kutsutaan veivirraulaks

1265979805_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

rukirramppi tai rukimpolkusin (rukki käynnistyy tästä)

rukirruuvi (rukin pöydän yläpäässä oleva puuruuvi, jolla ”kiristetäh tai höllennetäh sylävvärkkii")

rukin nyöri ”tehlää käsim pellovaisest kiertämäl kakssäikehiseks; säijettä kierrettii peukaloj ja etusormev välis ja kakssäikeellii valmis nyöri ol hampahis. Ku toinen säiet tul lyhkäsemmäks, pantii pellovaisest jatkoo(jo ennen kuin säie tuli lyhyeksi). Ja kupiss ol vettä johka kasteltih sormet ku rukinnyörii sormis kierrettih

käsvars, johka pantii rukihharkki; rukihharkim paikall on ennen käytetty rukillapaa s.3473

rukihharkki, rukin lapaa nuorempi, johon pellava- tai hamppukäärö asetettiin, villahahtuva otettiin vasusta lattialta

Rukillyhty

1265979769_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

lyhty on  pyörivä laite, johon rulla pannaan ja jossa väkäsellinen haakki ohjaamassa lankaa rullalle

”se rukillyhty on sellai, johka rulla pannaa sylävvärkiks”

rukillyhlyn osat

  1. rukin haakki ( kumpikin rullan päälle kaartuva hakasellinen langan kuljettaja )

  2. kehräpää tai lumpijai -siin kehräpäässä ol lanGat

  3. rukirrulla

  4. rukin nukka on se rauta, jonka ympärillä rulla pyörii

  5. lanGan juoksureikä

Rukinpyörää voi kehrätessä pyörittää myötä- tai vastapäivään. ”Kehrättih mitenkä päi kukii lystää, jos kehrää sisääpäi, siit tulee korjempaa kankast.”

Muijat enner ruukkasvat rukis sarvee, murhaa jääränsarvee, jossa rasvaa pitvät ja sih kastovat sormejah ku oikei villi kehrooksen aika ol. s.1165

Arvoitos: Yks hiir ja kaks varrast ja muori raakkaa vaarii parrast? s.1165