Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988
Nii murhan työmaan lykkäs!
Aino Vallin sanakirjan mukaan miesten ja naistenkin työvälineitä ja sanontoja:
Kalajuttuja
s.995 Kalakessi, kalakori
vittamerrat, niit mie on monta tehnyj ja ne kalast hyväst.
liistekatittat , –katiskat
kalampyytö, kalastusväline
s.989 pussinuotanvetoo, tuulastost, tarpomiist ja liippihaavii
Kalapytty, kalapalju (soikea) – pytkyläin ja kannelliin
Kalarimpsi, kalasumppu, kalaporkka
Kuvauistimes on kalankuva.
s.1475 koukkaloota
s.3441 rommi, mäti
s.998 kalhuin, kalvoin, käpy verkonkudontaan
Levitellel lehmän onnee, kaihtajen kalansaalist. – salaa perattava!
s.1054 Kantoterva ol nuotalleh hyvää, taas kolomaterva ol liika sakejaa
Kapistoksii:
s.1010 kalikkaraput, tikapuut
kalso veitti, tylsä veitsi
kalunaula, seinäteline
s.1014 kaluluola, kaluloota, työkalulaatikko
nuuttihöylä, kovel, seinänavar, kimpihöylä
Käshöylä, koverapohjain, pienahöylä, vannehhaka, uhersin (pora s. 4573), linkkuvinkkel (s. 1997)
s.1029 kantanaskal, suutarin murha naskal
s.3445 Rophöylä, sushöylä, alkuhöyläykseen
Suksess son kärk, kantapää ja jälkhäntä, kuurto ja linkku.
Saappahas son vars, päällii, satniekka, kantavuor, lisäpohja ja piirpohja.
s.1051 Kanttilekal lyötih sih meissellekah, kiven murskaus
s.3452 roti, tuki kangen alle
s.969 Kaiken karvasii kalui, kaikenlaisia välineitä
s.973 poranavar, kairaporal tehtih suuret reiät, kirvespohjal lyötii nulikka siih reikäh. hirsiseinän teossa
s.3424 rivirauta, tilkitsemisväline
Kamprikki, rautajyrä
Suorapiikkii, kourupiikkii, kanttipiikkii, erilaisia äkeitä
s.1073 kakstoistlautainkii ol
Kassi, kapsi , sirppi/ viikate
s.1064 Vesoin – rehuu sil hakattii
kihvelii käytettih ojaa karatess, ojakihvel
s.3422 Riuska, napa, naakel, luppu, puintivälineen osat
s.1073 kakkulat, valjaat, hilanaisat
s.3403 rintti, rautapuikko kettingin liittämiseen
s.981 kakkulavvaulu tellättii kiir reevvauluh
s.981 jalas, espaju, sepä, sepäpaju, talla, kaulapaju, kaulalauta,
keskpaju, laulas, lastikain, peräpaju, käpäläin, perälastikain, reen osia
s.982 kakkulanperiks sanottih siit yhtä kankee, ku hevoin kiers, vorokkikanki, kakkulallinkku
s.1063 kaprokki, miesten takki
s.1075 lasku, leili
s.1088 karkeja, kesanto
s.1088 karasemiin, vento rauta karkastiin kovaksi, karkaisu
s.1093 Se ol karri mies, karkeapartainen
s.1054 kantraamiin, kiven siirto kääntämällä
s.3443 ronni, kuoppa
rontti, rykelmä
s.3425 rohatsi, käyttökelvoton
s.3427 rohju, huono.
s.4329 Kyl se kovaa on työnteko aina ko sit vaa totuuves tekee.
s.4327 On se pal rotevampaa,että on työhommas, ku se että
on ihlan jouten.
Kyl riskilt työihmiselt työ pakenee!
s.4327 Murhalt kehrookseltain em pääse meneh!
s.4328 Mie en ottanum mitäh työhhaaraa käsih - seko olev vaa.
Mie nuulun täh työnpaljuvee.
RUKKIVÄRKKI
rukki = rukkivärkki, ruotsiksi = rock
rukivvarval = rukinsorvaaja
Rukki on peräisin Intiasta tai Kiinasta 1500 vuoden takaa. Ennen rukkia kehrättiin värttinällä.Rukissa on iso pyörä, joka pyörittää nyörin välityksellä lyhtyä, jonka rullalle valmis lanka kerääntyy. Pyöritys tapahtuu poljinta polkemalla. Aivinat eli kuidut syötetään käsin ohjaamalla lyhdyn juoksureikään.
Rukilla on kehrätty lankaa joko karstatusta villasta, hampusta tai pellavasta.Valmiit langat kudottiin kankaiksi kangaspuilla.
1900-luvun alussa kehrääminen ja kankaankudonta olivat jokaisen naisen arkitaitoja ja askareita. Lähde: Itä-Hämeen museo 2007 (http://www.cc.jyu.fi)
Joulunajan jälkeen ”Nuutin päivän kansanomaiseen sisältöön kuuluu tavallisten arkitöiden uudelleen aloittaminen. Rukit otetaan esiin.” ( Kustaa Vilkuna:Vuotuinen ajantieto, 2007 s.24 ) ”Tutti rukihharkkih ja siit rukki lentäh.( ” Aino Valli s.3473 ) Kehruut oli saatava päätökseen mieluimmin laskiaiseen mennessä, sillä päivän pidentyessä alkoi kankaiden kutominen. Laskiaisena kehrääminen oli mitä vahingollisinta: kesällä lampaat sairastuivat pyörötautiin...mutta jos rukit ja värttinät sitoi yhteen ja peitteli pitkävillaisilla vällyillä, niin lampaat pysyivät katraassa ja villa kasvoi hyvin ja hyvää. ( Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 2007 s.57)
Rukin osat
Aino Vallin keräämällä iitin murteella 1900-luvun alussa muistettuina:
rukimpöytä = rukimpenkki, se puu, joka on nii ku kylellää päin ja siihää se sylävvärkki ja reilet on kii
rukijjalat ( 3 kpl )
rukimpyörä
kaakku on rukimpyörän keskirunko. ” Tää om pyörä, jossa ov värttänät ja kaakku, missä värttänäkalikat on kii, rukinkaakku.”
rukin napa on rukinpyörän keskipisteessä oleva rauta, jonka varassa rukki pyörii)
rukimpyöräs ov värttänät (12- 13 kpl)
rukirreisii on kaks (yksi kummallakin sivulla, muodoltaan luokkimaiset)
rukivveivi (rukin polkimesta pyörän akseliin ulottuva rautapäinen puu)
rukivveivir rautapäätä kutsutaan veivirraulaks
rukirramppi tai rukimpolkusin (rukki käynnistyy tästä)
rukirruuvi (rukin pöydän yläpäässä oleva puuruuvi, jolla ”kiristetäh tai höllennetäh sylävvärkkii")
rukin nyöri ”tehlää käsim pellovaisest kiertämäl kakssäikehiseks; säijettä kierrettii peukaloj ja etusormev välis ja kakssäikeellii valmis nyöri ol hampahis. Ku toinen säiet tul lyhkäsemmäks, pantii pellovaisest jatkoo(jo ennen kuin säie tuli lyhyeksi). Ja kupiss ol vettä johka kasteltih sormet ku rukinnyörii sormis kierrettih
käsvars, johka pantii rukihharkki; rukihharkim paikall on ennen käytetty rukillapaa s.3473
rukihharkki, rukin lapaa nuorempi, johon pellava- tai hamppukäärö asetettiin, villahahtuva otettiin vasusta lattialta
Rukillyhty
lyhty on pyörivä laite, johon rulla pannaan ja jossa väkäsellinen haakki ohjaamassa lankaa rullalle
”se rukillyhty on sellai, johka rulla pannaa sylävvärkiks”
rukillyhlyn osat
-
rukin haakki ( kumpikin rullan päälle kaartuva hakasellinen langan kuljettaja )
-
kehräpää tai lumpijai -siin kehräpäässä ol lanGat
-
rukirrulla
-
rukin nukka on se rauta, jonka ympärillä rulla pyörii
-
lanGan juoksureikä
Rukinpyörää voi kehrätessä pyörittää myötä- tai vastapäivään. ”Kehrättih mitenkä päi kukii lystää, jos kehrää sisääpäi, siit tulee korjempaa kankast.”
Muijat enner ruukkasvat rukis sarvee, murhaa jääränsarvee, jossa rasvaa pitvät ja sih kastovat sormejah ku oikei villi kehrooksen aika ol. s.1165
Arvoitos: Yks hiir ja kaks varrast ja muori raakkaa vaarii parrast? s.1165