Käsineet

 

Käsine s. 1696 tav. m. sormikas Uud. Ks. hanska, kinnas, karvakinnas, käppönen, lapanen, turvakko, vanttu, rukkanen. nahkakinnas=rukkanen.  

Kinnas s.1294 Häm Kym Sav Kar kinnas=villasta neljällä vartaalla neulottu käsine, lapanen. Morsian vei kotoa lähtiessään  olutkannun kaulassa appiukolle kintaat.

Neulakinnas KarE 1)on neulalla valmistettu pussikinnas ennen yl.miesten työkäsine.(tapa yl. Itä-Suomessa) Eihän niit kintahii enäh kukah (nuori)osaak kutova, eihän niit o neuloikah. Miä kuttun ennen kintahiks niit neulakintahii mitä miähilleh hanskojen sisäh kulottih joululukskih.

Arvotus: Vaari tupah  tulee kova kouras, laittaa muarim mustam päällem, muarim musta kastuu, vaarin kankija lauhtuu ? - panee jäiset kintaht nokisellem muurinkaululle, kintaht sulaa.( Mikko Samppa Hk) 

2) kinnas,naisen neljällä vartaalla kavennettu t. miehen kahdelta vartaalta kavennettu villakäsine. Kinnaskutimen kans mentih kyläh. Tää om paksuu (neulal kulottavii) kinnas/käppöslankaks.     Neulakintahii tehtih sellassel kinnasneulal, ny ennen. Ja viälhää niit Tervolan emäntä tekee nyn neulakintahii. Niithää se värkkää. Kt-pari s,kumpikin kinnas l.kinnaspuikko s.kinnasneula Vanh. Kinnaspuikko tehtii ittes sellassest varraslankast, laukku (aukko) kesellej ja viilattii se pää. Laukun alla ol sellai vähä väkä jossa ol viäl piäl laukku, että se pysy se lanka sev vä'äl laukus.Turvakko s 1295 = vanunut, paikattu kinnas. Se om min kinnasturvakkom. 

Käppönen/käppöin s 1681 ( vir. käpised =sormeton käsine; käpik = lapanen, rukkanen. 1) vartailla kudottu peukalollinen käsine/lapanen/kinnas. 2) hyvin kulunut käsine. Käppösenkudin-kutu s. Käppösenkutimestai ov vartahat pulonnu'. U Istu käppösenkutu käles. U selkämys s. käsineen selkäpuoli liikakerroksii kulottii käppösenselkämyksiihi'. U Kn käppöskutomus s. käppösenkulin. Käppöskutomuksen sano minulle antavaa. Ne vanhat vartahat olis käppöslankalles sopivat paksuuleltah. U-varras s.-käppösenkudonnassa käytetty puikko. Noi miv vartaham on käppösvartahaks liika hianot(= ohuet)

Sormikas s.3818  Sormikkaita pidettiin vain pyhä- ja juhlapäivinä.

Yhlest ovest mennää viitee kammarii = sormikas

Vanttuut s.4479  villasormikas=langasta kudottu,tai kankaasta ommeltu villakäsine. Häme.

 

Päähineet

Hattu s.424 Karj.-aun.hattu= huppumainen päähine joka ulottuu yli hartioiden ja suojelee hyttysiltä ja mäkäräisiltä;lyyd.hat= sääskipäähine. 1) reunallinen naisten tai miesten kesähattu I Ei käytetty J Ei niit hatun tapasii ennen ollukkah, lakkii vaa. M Kn Ka 2) reunaton,joskus reunallinen miesten ja naisten päähine Ks.karva-, leija-, lippu-, töröhattu. Harvemmin vanhoilla, I yl. vanh. J Pienempoikal laskettih montako hattuu tarvis olla: riihmyssy, jokapäiväil lakki ja kirkkolakki. M  Hik hatus veivattih myllyy M Ka. Olhaa siäl niit hattupäisiikii = hattupäisiä ihmisiä. Hattupäisii naisii. Hattupäin nainen Kn.  Siin on nyh hattupäitä.s.  Käyhän niit ennev vanhaa  meilän kyläs hattupää naisii. Kn

s.425 Naisten hatunreunan-ja kopan (hatumpäällys)yhtymäkohdassa saattoi olla koristeellinen 2-3cm leveä silkkinen, samettinen, tai muunlainen  nauha.

Huanol  hatull ol monta nimee: haturreuhka,-räyskä, -räyhkä,-reuhka,-räyskänä. Ma Vks  Hatun vieri = hatunreuna.

Hiisi, jonka merimiehet olivat Suomenlahdella nähneet,  ol valittan,että Jaalanseläl,( jonka rannalla olevalla Hiidenvuorella oli ennen elellyt)ol niiv vähäv vettä, ettei olluk ku housunkaulukseh, mu Artjärvel ol sentäh hatuvviäreh ast. Hk

Lakki s. 1784 karj. aun.= naidun naisen pyöreälakinen päähine.

1)lakki, miesten kesä-t.talvipäähine, tavallisesti reunaton työlakki t. karvalakki. Ks. hattu,karva-, kesä-, kirkko-, lippu-, lokka-, nahka-, pata-, piikki-, talvi-, varvaslakki, pasliikki, silkkitörö, vilttihattu ja vuraska. Töissä ol lakki. Ittet  tehtih ja lippa pantih  eteh. Konttiryssilt ostettih lippui, muk kirkkoh mentih hatus, korkija koppa, ainakih kakstoist tuumaa ja piänet viäret. Mk Ma Kn 

Kyl täst ol lakilliisen(=kelpaa lakiksi, käy lakista)tän talvee. Ma   

Ihlal lakitakkos ( lakittomankos) siä olet tullu ? (Käytetään tav. lakita = lakitta) I ja J  Lakkonen= pieni lakki Kk  

Emäntä naapurin pikkupojalle: Otap pois lakkoin pääkkösestäns, että saat voileipää! (vanh.voikaakkuu)  Hk Lakinlippu, vasta myöhemmin lakin lippa.

Lakirräysä päässä kesel kesää!   Lakirreuhka takaraivol. Lakivvuari on niir risain ja likain.Kn Kk 

Tollasel lakkirisankos siä panet päähäns ! Lakkiräysäm panim päähäij ja läksim meneh. Kk

Patalakki s.2830 Vanhanaikainen miesten kudottu päähine, päältä pyöreä kuin padanpohja. Kesäl pilettii patalakkii, kulottuv vartail, ei siir reunoi ollukkaa Kn 

Myssy s. 2419 Suoj.uud, Suist,Imp, Salmi, naidun naisen päähine. Kovikepohjainen   nauhaton vaimon kesäinen ulkomyssy t. kovikkeeton talvimyssy. Naisen, tai lapsen koko hiusosan peittävä päähine; Vaimon päälakea peittävä myssy. Ennen 1800-luvun loppupuolta  myssyy piti jokainen naimisissa oleva nainen juhlissa. 

s. 2420    Iitissä käytetty myssytyyppi lienee rannikolta levinnyt. Se on musta-, tai punapohjaisesta,leveästä silkkinauhasta tehty, alla kovikkeena paksu pahvi ja edessä nyplätty pitsi. Sarvimyssy oli samantapainen, paitsi kopan etuosassa oli kankeat rusetit, sarvet.  Erilaisia myssytyyppejä; harakka-, huntujais-, koppa-, korva-, nauha-, nätty-, ja rollamyssy.

Rollamyssy s.3439 = oljista punottu, vanha, rypistynyt ja kuhmuinen naisten hattu.

Rollamyssy, lapsen myssyn kaltainen vaimon pehmeä silkkipäähine , jonka reunassa oli rypytetty silkkikoriste.Myssy kiinnitettiin leuan alta .  Raskiliivipuvuis ol likoil kirkos samettinauhat päässä, mum muijil ol rollamyssyi, tah sarvimyssyi. T

1) Rollamyssys ol eles rolla, sellain seh hörssö! Kurehii velettys silkkinauhah ja neulottum myssynsyrjäh. Ei se rolla sen kummemp ollu,  2) Toisil ol rollii, toisil nauhamyssyi ku kirkkoh mentih 1840-ja 1850-luvul. Mitä rollaks kuttuttih, siin ol vähä hörssöö eskeulas. Ihlam pääm mukain se rolla. T 

Lapset ja vaimot olivat ennen myssyllisii. Ny on kaik myssyttömii.Kn Ma

Huivi s.615 = naisen päähine. KarE huivi/huili = kaulaliina 1) Kaulaliina, naisten, miesten ja lasten. 2)Pitkä ja kapea naisten pääliina Yl. vanh. Ks  kaulahuivi,-liina, liina, riamu. Huivi on naisil ja miähil kaulas ja piletäänhää niit päässäkii. Kn M Ma Vks. Huivilliin = runsashuivinen , huivitoin-ei huivia Kn

Riamu/riemu/ pääliina/liina s. 3356-3357  Et-Iitti ja osin Et-Jaala

Puhemmiäs men sulhasen kans kysyh likkaa ja veivät  morsijammeller riamun, ellis silkin ja sormuksen kannalliin hopejain ja kivitetty.Kt Ka Ma M Hk K Si ja S, samoin Kymi Suu; vrt. rietu = pääliina, huivi jne.

Riamupää = huivipäinen nainen. Riamupäitä ihmisii tul vastahain.

Pasliikki s.2825 = eräänlainen huppupäähine, paksusta viltistä, joskus muustakin valmistettu miesten (harvemmin naisten) päähine, jossa oli tonttulakin tapaan suippeneva, pitkä, taakse kaartuva huippu ja jonka kaareva alareuna laski harteille ja selkään ja joka kiinnitettiin leuan alta, joskus naisilla vyötäröltä. Vanh. Kn  Kankahast se pasliikki ol tehtyn/nisas pilettih, muk ku sato ja tuiskus niiv velettih takim päällek korvih. Se ol niim pitkä, että nauhat pantih sualilt kiinne. Mk Elest pasliikki ulottu silmih ast. U Kn Ks

 

Kengät

Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

Kenkä s.1198

Oli kenkävalikoimaa ennenkin: avo-, kesä-, kiilto-, koppa-, lankki-, nappi-, nilkka-, pito-, puoli-, silmä-, solki-, talvi-ja varsikenkä. Lisäksi pieksut, tallukkaat, saappaat, virsut ja kurpikkaat.

Avo-eli puolikenkä s. 243 Uudenaikainen juhlakenkä, jossa osa jalkaterää on päältäpäin avoin.

 Kurpikainen/kurpikas/kurppuin/kurppuset s. 1585 = varrettomat kengät, joita paimenet pitivät. Jalan ja säären ympäri oli kääritty rätti jonka päälle pauloilla sääreen kiinnitettiin jalkine = matalat saappaan tapaiset anturalliset kengät, tai pitkävartinen jalkine jossa pohja ja jalkineen alin osa ovat samaa kappaletta. Vanhimmissa kielenoppaiden muistumissa kurpikaisis/kurpikkahis/kurpis, ei olluk kippurakärkee kum myähemmis. Miähil ol kurpikaiset ellik kurpit. Aina renkit tahto kurpikaisii jalkahah, ku ne kyntäh läksvät ja palkoikseh niit tinkivät. Ne kurpit ol sellaset ykspohjaset ja kannas vaa nahkalippu.Ne ol vähä ku lapatossut nykyväh,mu outotekosemmat vaa. Hk.Kurpikaiseks  sanottih ennen sellasii ykspohjasii. Vars tehtih vaskannahast ja päälliin ol ihlam piän, neulottih kiiv varteh ja siit emäkeh, josta syrjäst siit kurottih. Ei kurpikaisis noukkaa ollu. Se on muuvvaltpäin maalimast tullus se noukka tänneppäin noitten lapikaisten muvas.(Mikko Samppa Hk.) Kurpikaisii ruukattih kesäaikah, paremmin kynnöis Kt. Kurpikain ei kuulettannuj jalkoi J.Kk. Mk. Kt. Kurppi=nilkkaan ulottuva, yhdestä nahankappaleesta tehty lapsen jalkine. Kurppii käytettiin 1900-luvun alkupuolelle. Kn.

Kyntötallukat s.1653. Usejammal olkih tallukat, ku niist ei rahaa tarvinnum maksaa. Kyntötallukois ol polvih ast  varret, vanhat sukat ja siit ryäpöset terät ja pohjat. Kyl ne kesti sentäh kyntötallukat hyvän aikaa; mennes ol hevosen seläs roikkumas ja vasta pellol pantih jalkah. Mk.

  Saappaat s. 2903 kurpikaiset ja myöhemin patiinit olivat miesten juhlajalkineet. Saappahis ja kurpikaisis sit kirkkoh mentih, eihän pieksuis kukah miäs mennyk ku pellolle. Mk.

Pieksu s. 2903. = naisen varrellinen kenkä. Talvella pieksut olivat parempina kenkinä ja tallukat arkijalkineina. Kesäsin mentih paitahijasillah kirkkoh ja vasta männistös pantih kenkät jalkah.

Pieksusaappaht ol yleisin 1800-luvun lopulla. Ennen ol pieksusaappahii;Ku pieksut, mur ruojut polvih ast. Niit ennem miähet käytti kesäaikah, ku saappaht ol liika tuliset. MK.

Pieksutallukka =varrellinen kangaspäällyksinen nahka-tai kangaspohjainen nauhoilla kiinnitettävä arkitallukka, parempi tallukka, usein suutarin valmistama.

s. 2904. Pukinnahat tek karval pasieriks, mul lehmäj ja lampaannahat ruukattii kotoon. Saappahvarsii  laittovat pukinnahoist ja paksummat paikat viäl päällisiikih ja pieksunnahkoin ne ol  ensimmäisii. (parhaita)

Pieksunnauhat leikattiin suorasta ympyriäisestä jäännöspalasta. Veitsi lyötiin pöytään pystyyn ja ympyräistä nahanpalaa pyöritettiin terää vasten ja uurrelistalla ohjattiin nauha suoraksi, puunauloilla kiinnitettiin pohjat. Ne nallit om pieksurrinkii mihkä nauhat pantih. Hk.

Koskipäällä ol sellain laukku (reikä) korvas joka lyätih nahkapasal. - Ha pieksurrinkilaukkui  (reikiä) sil tehtih.

Ruoju = varsikengän varsi.

Pieksurruoju = kengänsuu, josta jalka pannaan kenkään.

Koppakenkä s. 1431. Naisten matala juhlakenkä jossa oli nahkapäällyksinen n. puolitoista cm korkea puukorko, joka oli keskempänä jalkapohjaa kun nykyään. Hävisi käytöstä 1850-luvun paikkeilla. Ei niit koppakenkii arkipäivin käytetty, ne ol vaan noini, semmoset juhlakenkät- tollai kanta se  ny ol, joskus matalampkih ja elämmej jalan alla sentäh   ku nykyset kannat ovatten.(Mikko Samppa Hk.) Koppakenkät ov viäl vahemmat ku silmäkenkät. Miä olen koppakenkii nähnyj ja viäl purannukkih. Naiset niit ruukkas ihlav vanhah aikah mitä miä muistan, ol naistej jalkinek koppakenkä. Ne ol sellaset matalat kenkät, koppa kantapäässä, sellai kantakoppa pyörejä puu sisäs ja nahka ympäril.

Lankkisaapas s.1803= rasvanahkaa paremmasta nahasta tehty. Lankkisaappaathaa ne ol isollisemmil ihmisil, rikkail ja ittestäh pitävil.

Lankkikenkä/kiiltokenkä, parhaasta kiillotettavasta nahasta tehty kenkä joka kiillotettiin, lankattiin kaupasta ostetulla "lankilla", harjattiin lankkiharjalla ja vielä loppusilaus tehtiin pehmeällä liinalla.

Nappi-,nappaskenkä/herrasjalkine, tai tätä muistuttava maasuutarilla nappanahasta teetetty jalkine. Ku ol hiano nainen, nii sanottih: Se ol oikein nappaskenkäs !

Silmäkengät s.3754   Varakkahil naisil ol silmäkenkät pyhäsel ja kirkos 1900-luvun alkuh ast. Silmäkenkä oli naisten puolikenkä, jossa rinnan yli kulkeva hihna muodosti jalkineen reunan kanssa silmän. Naisten ja miesten nahkapohjainen puolikenkä jossa ei ollut kiinnipanolaitetta. Tänäihhää teitil on oikei silmäkenkät jalas.

Silmäkengiksi sanottiin myös vanhaa saapasta josta oli katkaistu varsi. Niitä käytettiin naisten aamu- ja iltajalkineina  ja miesten tallijalkineina. Silmä oli aukko josta jalka työnnettiin sisään. Ne vastasivat lähiruotsalaisten puukenkiä. Ennen ol silmäkenkät miähil ja muijil, nyv viis-kuuskymmentkih (sanottu v. 1927) vuotta takaperin ku ne silmäkenkät oikei ol käytännös , aamusel ja iltasel kävelttih silmäkenkis ja heinäs ja semmossis. Nilkkah ast ol, eikä niis ollum mitäh nappii ja nauhoi, jos ol paha kantapää, nii ei pysynnyj jalas hyväst.

Solkikenkä s. 3800. Messinkisillä soljilla kiinnitettäviä, on olluj jo ainakih 50 vuatta. Miähet ruukkas pyhil ja kirkos, ja ruukatah niit solkkenkii viälkih (v.1927 sanottu Mk.)

Virsut s. 4706 Koivun tuohinauhoista punomalla tehty jalkine. Virossa voitiin käyttää myös lehmuksen kuorista tehtyjä niinivirsuja. Kymivirsu, ennen yleisesti tuohikenkä. Ansavirsut/virsut/paulavirsut, jotka solmittiin jalkaan pauloilla eli ansoilla, olivat matalat. Kopposet/koppavirsut/kontikaiset/kontikaisvirsut olivat  korkeammat, pysyivät jalassa siteittä Ks. Nuottavirsu,tuohikainen. (Kymi; virsutuohi vuoltiin ja pantiinn kerälle pintapuolo ylöspäin, kun se oli koivusta "ketattu" mahlanjuoksun aikaan. Nylkimel se virsutuoh koivust nylettih. Sanovatten ne virsut olleh niil lämpyset nuotal talvellakih ja siit jääkenkä virsum pohjas. Oikei ne ol lehmän, tai lampah säärluista tehty ne virsuntekijän nylkimet.

Tallukat s.4037. Räsyistä sukanterään tehty talvijalkine, jossa oli tikka- tai nahkapohja. Käppöset ja sukat ja tallukat kaulullek kuivamaa. Räsytallukoitkii viäl joku pit. Suutarilla teetetty, nauhoitettava, puolisääreen ulottuva, tavallisesti sarkainen, sarka- tai nahkapohjainen talvijalkine, Artj. huopajalkine. Ohhaa niit tallukkasuutariikii, mikkä tekee vaa tallukoi.. Siäl Sitikkalas on tallukkasuutar, tekeekih nii koreit tallukoit. Ja tekee ne tallukoi muutkih suutarit. 

 Tallukkatavara s.4038 =kangas t.räsy, lanka ja sukka,joista tallukka tehdään;myös nahka, mikäli sitä käytetään pohjaksi tai teräosan vahvikkeeksi. Ei niit taila olla sortuukkitakkii enäh kullah. Ne or repin ne tallukkatavarah (Mikko Samppa)Hk. Meh hakeh pualist tallukkatavaraa ku or risat jo kulunnu. Tallukanterikäin= on lyhyt puolisääreen ulottuva sukka. Täh tallukanterikäiseh ne pannah tallukkatavarat Hk. K. Tallukkavarras = tallukankudontaan sopiva puikko. Tallukkavartahat ostettii oikei paksut ku teräsii kulottii lehmänkarvoist U. Tallukankanta on kankainen tai nahkainen  tallukankantaan pantu pystysuora suikale t. korkolappu. Miä tellään tallukankantaa kii. Tää on se kantalappu.Hk. K.  Tallukanpäälliin =tallukan päällimmäinen teräosan kangas.  Kävin ostamas pualist rässipalan täh tallukkah =tallukanpäälliseks pualist rässipalan (sarkapalan). Tallukanterikäisih kulottih vähä lyhemp suu ku miästen pualsukkih. Miv vaarim joka aina oikei paksust lankast kulotti tallukanterikäiset. Ei sille vanhat sukat kelvan (M.Samppa), Hk. K. Pukivvilloist ja vuahevviloist tekvät tallukanteräsii Hl.U.  Ks.