Lähde: Aino Valli: Iitin ja Jaalan perinne- ja murresanakirja.
Koskenniska - Vuolenkoski- Mankala
sivu
710 Kyl näis hälis on ennenkii oltus, sano Mäntyharjum morsijamet ku mänvät Kosennisan kosest alas. Kn.
993 Enneh hankki Holper ( Holmberg, Vuolenkosken rullatehtaan omistaja 1800-luvulla) tähäv Vuolenkoskee sellasen kieltotuomijon, että koskiosuulen omistavat maavviljelijät vaa sai kalastaak koses, mun nys (1926) se on kuollu se kieltotuomija. Ja siit pit yhlem maavviljelijän ollak kalaviskaal kolmev vuotta, jonka pit luvatont kalastost valvova. Oikein ne tul Helsinkist ne säännöt mitä pit noutaa.
994 Holperin aikan ol kalankaittija, kalaviskaal joka valvo koskee.
"" En mie montaa päivää kalata aikoo tu, olem mie nii kalanahkera.
"" Kyl mie olen ollus sellai kalanottaja, ettei täl paikal ot toista ollu.
"" Sanovat sahal ollee kalam myyjii.
"" Em mie uskois, että kalankauppa kannattaa, että siint hevosej ja miehen elanto tulee.
"" Kyl se sahan insinyör pitkii aina kalaassii. (piti juhlia, joten pohj.iittiläiset ymmärsivät vararikon)
2154 1800-09-sodan majuri ) Majuril ol lählek Kosennisas.
2155 Tos Pekkolaj ja Holmströmminv välil on kummaa lähtehistöö isol alal, että paikov ves virtaa ihlan, tulee maan sisäst usejast paikast.
2130 Kattelttiiv vanham Pekkolan lunkkoost, lunkkaa kymmenenkii kilometrii.
1867 Väsyttää se ja kyllöittää, ku aina lauttaa ihmisii poikki Kymen.
872 Yhles juones,kuv Vuolenkosken vorot.
"" Toi Vuolenkoski on kova juorukylä.
2328 Sehää se Ala-Kuukson emäntä-parain on kuulluv vanhoi joulutapoi, mie ku olin siel mettäkyläs, olin kum mettäpukki.
2420 Nii ol ku olis pohjatuulta myynnys, sano Taavi ku koskikaupoist tul, rahaa tul ku ilmaseks, nii ko olis tyhjää myynny.
2175 Vaari näk yöllä sulem pyrkivän ikkunast lammaskarjettaa ja juoks tarttumaa sen häntää, jollon sus lykkäs kurat sen silmille. Kn.
2195 Siihhää se Raahvael taas lönkyttää keppinee.
"" Autuahan näkösel lököttelee (kyljellään maaten ajelee) tos kuormam päällä.
2560 Se Finskas menee ens pelloillee ja siit vasta nuhjat peräs.(Hitaammat)
2546 Ne etelä-iittiläiset om muuten nii nokkavii, jotta on ihmej jos eivät matki pohjois-iittiläistem puheit, kuten nämä niilen h:ta.
2709 Mie mänin porsahan ostoo Peltolaa. Lählen uutisjauhoi ostaa Peltolaa.
2079 Mie luikkisin koko Kosennisast nii etten tulis koko kesäs tänne, (jos pitäs miestutkijallep) puhuu näih höhlii asijoi. Kn.
2010 Ennen ei ollul liputost, ku ei ollul lippuukaa.(Venäjän ja Ruotsin aika)
1311 Yks kirkkotakki vaa ol koko kyläs 1880-luvul ja sit lainattii. Kn.
1403 Kaitalast Kollii pari pyssyhhollii, Kollist Nikkii pari, kolme tikkii.
2224 Virkamiehet otti lahjuksia = olvat lahjakoirii. Ennenaikan ol tunettuu, että maammittarit varsinkii ja kaikkikii virkamiehet ol murhii lahjakoirii. Vk.
2345 Eihää myö tollaist minjää huolita, johaa se kaik sontakalikatkii pelloist vetelee ku on noi pitkät hamehet. Kn.
2345 Mie en ymmärrät tot kapaloimiist; tavaks on otettu. Vanhat sano ettei revik käsillää napaa aukki. Kn.
2532 Mojuvaa niim pirust, ettei saak korvijah aukki. Ma.
2392 Huroo mun seeluni, sano mustalain ku men Kosennisast alas. Se ilmotti Jumalalle, että sielu tulee.
2405 Sanonta: Suutarit, raatalit, suuret varkaat, varastaavat ihmisten nahkaa ja sarkaa. Muurmestar-parka ei saam muuta ku savee ja santaa. Kn.
2446 Ei muuta nimee ku yks mörökölli Alviina. Ja sil on täytynnym maaliman läpi kekkuloila. Aattelvat vissii että mikä mörökölli tost tulee, kuhaa jotai viinaa tyrkkää nimeks. Kn. Kj.
3176 Alviina se oj ja sellai pöpöttäjä. Millä se Lahttiiv viittii kuunnella, se vissii aattelee; Pöpötäs sie mitä pöpötät ja hymähtelee..
2794 Ihmisil onkii enämp panskalaisii (Espanjalaisii) lampait, vaikka huonompii ne on ku suomalaiset. Nääthää ku se kauppijaar rouvva tuolt Nikkilän avisjuonist osti lampahii, niit panskalaisii, pitkä häntä ja hieno villa. Kn.
2799 Pappila on talo Vuolenkoskel, myöhemp nimi Pietilä.
3058 Hyvä ku ol retonkkörtti ja tallukat jalas. (Palatessa kovalla pakkasella 6-vuotiaana lapsellikan työstä 28 km kotiin päällysvaatteitta, housuista puhumattakaan sylämmaal likal, ku ei sellasii ollum muillakaa. Vks.
3135 Kerram mie puustamet opij ja telläsin kokoo, mun ny on unointunnu.
3240 Se suur rahallöytö (Kimolan kanavatyömaalla) vietii Lahlem museoo. Kn.
2888 Peräiittiläiset (etelä-iittiläiset) ne puhuu hoon kans. Kn.
"" Ku om paljaspäitä, nii siit pitäävät noit peruukkii, noi herrat. Kn.
3384 Noi vuolenkoskiset on niir riitasii, aina ne tappelee. U.
3388 Kuokka-Aatu, joka kuljeskel kuolemaasa ast ympär pitäjää kuokka seläs, koska ol nuorena ollum maatyöläin, hyppäs helsutti Syvänojan kartanon ohittej ja huus: Rikast harmittaa ku köyhä ajaa kovaa.
3503 Mettä-Kyörin isäntää haukuttih rusumylläriks ku se myi ittolevaisillej jauhoi myllärin ollessah (jauho rusui-olkii- niim moneh kertah että jauhaintu jauhoks.) Ma.
3161 Pyöräht ku Raikko Savijol (Kuollut 1850-luvulla)
3010 Polkan sanat: Ensim mentih Juskallej ja sitteh Haikarille ja sieltä tuotih se nätti likka Kyörir raatalille. Hai jeeveli, hai jeeveli/ mikä kiiret tuli tän kylän ämmille, kul likat rupes pöhistyyj ja maito tuli nännille. Ma.
2749 Paita - ainoa asu lapsilla vielä koko 1800-luvun. Eskolan Taavi nosti pailah helmaa ja kysy: Olekkos siä likka vai poika ? Ma.
2791 Ku koululapset sano Taavilallep päivää, se viittas kälelläh tiällaitah ja sano: Pankai toh. Kt.
3313 Ennen Asikkalan Liuhtolast toivat seililaival tännep Pohjallahtee lankkui ja lautoi ja täst vetvät hevospelil Haminaa ku rautateitä ei ollu.
2215 Peltolan maainsinyör, se vanha ruattalain. Maainsinöör=maamittari.
3351 Ennen ol Vorstall (Forstadius) oikei tupa jossa iltatöitä tekvät, siel ol reslallaittoo, pajuillaittoo, tekvät uusii rekii ja mitä vaa. Koko tupa ol asetta täyteh.
2318 Mankalas ol Kopo-Jussi sellain mettäläin, ol viäl umpikuuro, asu Kotojärver rannal. Ei siim majas ollul lattiaa eikä mitäh. Ma.
2455 Tuol Mankalas on yks äijä nahkakauppias. Ostaa ja myyp nahkoi, kiärtää kyläst kyläh nahanostis. Ma. Kt.
2445 Ennen ihmiset käy kirkos pal. Mankalast aina kaks suurta kirkkoveneht ja pienii viel monta. Tuuli elli ol tyyn, nii aina kulkvat että murha mölinä jo kaukaa kuulu. Ma. Kt.
2125 Kyl se Ookkermanni om minuu opettannum mut tää pää on tullun niil luloks, ei pysym mikää. Nii nii, silläkiil lailla, sano Savenjus. Kn.
1771 Se laitapitäjäs on saannu omah hautauumaan Vuolenkoselle.
3123 Pitäävät parahillaa puutalkoit siel rukoushuonehel, antaavat kahvii puumiehillej ja toiset niit siit hakkaa. Kn.
2002 Nykyjää (1920-luku) on isät ja äilet niim mätii, että hivuuvat lapset jo syntyvessää. Kuinkast siit mäläst äilest vahvaa sikiöö tulee. Ja taitaa noi ruvat ja ihmisii mälättää ku ihlal lintusterruakii syävät, heinii ja kaikkii lintusterruakii. Kn.
2024 Ne nykyajah häät (1920) on sellasii livankehhäitä: Lettusii, rusinasoppii, pannukaakkuu ja kaikkii livankehii lintusterruokii, mut ennen syötii naulajjalkoi, sijankinttui, suurii lahnoi ja lihavii siikoi. Kn.
3629 Keisarin Antti, se Keisarin Antti ol sanaseppä, kyll sill ol sanoi muistissah. Kn.
3645 Tuol Veskansan puoles ne tais niit alvarih ruukata tuohikaisii virsui, mut tääl ne ol satunnaisest käytös ja jollos kullon käytettih.
3831 Ennen (1800-luvulla) ol soutulautta täskii Töyryr rantasaunan kohlal, mun ny 1920-luvul ov varppilautta Suamelan kohlal. Lakkas 1932 ku silta valmistu. Kn.
4225 Sielhän niit ov Veskansas tukkimettii ku on ne murhat sylämmaat siel. Tuol Pohjallahler rannal meillä ol palo ku mie kasvu-ijäs olin, nii kyl tul ruista ja nys siel oj jo murha tukkimettä. Se kasvaa pijan, ahomaam puu. Kn.
4276 Vorstah (Forstadius)herra sano, ettei saa kävelläk kerjäämäs, ku ov vaivastalo.- No em miä jaksa enäh hyppääk kyl miä enneh hyppäsin, sanon miä.- Mitäs siä siin tursailet (olet nenäkäs) sano Vorsta minulle.
4286 Eljaksej ja Syänihhää (Skön)se ruunuvvouti kerran tos tapas tuulahal ja sakon saivat. Myä oltii tuulahal Eljaksen kans ku Nummeliim myllyv varasti. Lahtisel on oikein hyvät tuulaskalut. Kn
4328 Siim Pekkolas on huanot tyävoimat, naisii miestenkii töissä pellol. Kn.
4357 Tost töyrylt huutelvat venettä menneinnä vuossatoina ja sitvast vissih toi tua yläpualel oh Huutotöyry. Salpausseläm pohjoisimmal haaral korkial oleva talo on Töyry.
4560 Verej jälkeh se on kansa. Toista verenalaa (ihonväriltään ja luonteeltaankin toisenlainen) oj jo heinolainkih, se om punaveriist (poskiltaan punakampaa), mu iitiläin ov valkiaveriist.
4735 Se Salon Ainom mökki on siit nätti kuv voirasija ja nii ko vanhat sano mil lapsuvessain: on nätti kuv voirasija. Kn.
4779 Kukkolav vanha muari keitti öylön kahvii, mut eihän sit hullukaa juannuk ku se ol niiv väkevää. Kn. Kj.
4795 Kaikellaisii väljii holoploikkii sit on. (1920-luvun vyöttömät,rypytetyt naisten puvut)
3674 1800-luvul monet suuret talot rakens kiviseinäsii karjettoi. Esim. Syvänoja, Metsäpelto, ja Koskenniskan Mäkelä.