Lähde: Aino Valli:  Iitin ja Jaalan perinne- ja murresanakirja.

Koskenniska - Vuolenkoski- Mankala

sivu

710    Kyl näis hälis on ennenkii oltus, sano Mäntyharjum morsijamet ku mänvät  Kosennisan  kosest alas. Kn.

993   Enneh hankki Holper ( Holmberg, Vuolenkosken rullatehtaan omistaja 1800-luvulla) tähäv Vuolenkoskee sellasen kieltotuomijon, että koskiosuulen omistavat maavviljelijät vaa sai kalastaak koses, mun nys (1926) se on kuollu se kieltotuomija. Ja siit pit yhlem maavviljelijän ollak kalaviskaal kolmev vuotta, jonka pit luvatont kalastost valvova. Oikein ne tul Helsinkist ne säännöt mitä pit noutaa.

994    Holperin aikan ol kalankaittija, kalaviskaal joka valvo koskee.

 ""     En mie montaa päivää kalata aikoo tu, olem mie nii  kalanahkera.

 ""     Kyl mie olen ollus sellai kalanottaja, ettei täl paikal ot toista ollu.

 ""     Sanovat sahal ollee kalam myyjii.

 ""     Em mie uskois, että kalankauppa kannattaa, että siint hevosej ja miehen elanto tulee.

 ""     Kyl se sahan insinyör pitkii aina kalaassii. (piti juhlia, joten pohj.iittiläiset ymmärsivät vararikon)

2154  1800-09-sodan majuri ) Majuril ol lählek Kosennisas.

2155  Tos Pekkolaj ja Holmströmminv välil on kummaa lähtehistöö isol alal, että paikov ves virtaa ihlan, tulee maan sisäst usejast paikast.

2130  Kattelttiiv vanham Pekkolan lunkkoost, lunkkaa kymmenenkii kilometrii.

1867  Väsyttää se ja kyllöittää, ku aina lauttaa ihmisii poikki Kymen.

872   Yhles juones,kuv Vuolenkosken vorot.

 ""     Toi Vuolenkoski on kova juorukylä.

2328  Sehää se Ala-Kuukson emäntä-parain on kuulluv vanhoi joulutapoi, mie ku olin siel  mettäkyläs, olin kum mettäpukki.

2420  Nii ol ku olis pohjatuulta myynnys, sano Taavi ku koskikaupoist tul, rahaa tul ku ilmaseks, nii ko olis tyhjää myynny.

2175  Vaari näk yöllä sulem pyrkivän ikkunast lammaskarjettaa ja juoks tarttumaa sen häntää, jollon sus lykkäs kurat sen silmille. Kn.

2195  Siihhää se Raahvael taas lönkyttää keppinee.

 ""     Autuahan näkösel lököttelee (kyljellään maaten ajelee) tos kuormam päällä.

2560  Se Finskas menee ens pelloillee ja siit vasta nuhjat peräs.(Hitaammat)

2546  Ne etelä-iittiläiset om muuten nii nokkavii, jotta on ihmej jos eivät matki pohjois-iittiläistem puheit, kuten nämä niilen h:ta.

2709  Mie mänin porsahan ostoo Peltolaa. Lählen uutisjauhoi ostaa Peltolaa.

2079  Mie luikkisin koko Kosennisast nii etten tulis koko kesäs tänne, (jos pitäs miestutkijallep) puhuu näih höhlii asijoi. Kn.

2010  Ennen ei ollul liputost, ku ei ollul lippuukaa.(Venäjän ja Ruotsin aika)

1311  Yks kirkkotakki vaa ol koko kyläs  1880-luvul ja sit lainattii. Kn.

1403  Kaitalast Kollii pari pyssyhhollii, Kollist Nikkii pari, kolme tikkii.

2224  Virkamiehet otti lahjuksia = olvat lahjakoirii. Ennenaikan ol tunettuu, että maammittarit varsinkii ja kaikkikii  virkamiehet ol murhii lahjakoirii. Vk.

2345  Eihää myö tollaist minjää huolita, johaa se kaik sontakalikatkii pelloist vetelee ku on noi pitkät hamehet. Kn.

2345  Mie en ymmärrät tot kapaloimiist; tavaks on otettu. Vanhat sano ettei revik käsillää napaa aukki. Kn.

2532  Mojuvaa niim pirust, ettei saak korvijah aukki. Ma.

2392  Huroo mun seeluni, sano mustalain ku men Kosennisast alas. Se ilmotti Jumalalle, että sielu tulee.

2405  Sanonta: Suutarit, raatalit, suuret varkaat, varastaavat ihmisten nahkaa ja sarkaa. Muurmestar-parka ei saam muuta ku savee ja santaa. Kn.

2446  Ei muuta nimee ku yks mörökölli Alviina. Ja sil on täytynnym maaliman läpi kekkuloila. Aattelvat vissii että mikä mörökölli tost tulee, kuhaa jotai viinaa tyrkkää nimeks. Kn. Kj.

3176  Alviina se oj ja sellai pöpöttäjä. Millä se Lahttiiv viittii kuunnella, se vissii aattelee; Pöpötäs sie mitä pöpötät ja hymähtelee.. 

2794  Ihmisil onkii enämp panskalaisii (Espanjalaisii) lampait, vaikka huonompii ne on ku suomalaiset. Nääthää ku se kauppijaar rouvva  tuolt Nikkilän avisjuonist osti lampahii, niit panskalaisii, pitkä häntä ja hieno villa. Kn.

2799  Pappila on talo Vuolenkoskel, myöhemp nimi Pietilä.

3058  Hyvä ku ol retonkkörtti ja tallukat jalas. (Palatessa kovalla pakkasella 6-vuotiaana  lapsellikan työstä 28 km kotiin päällysvaatteitta, housuista puhumattakaan sylämmaal likal, ku ei sellasii ollum muillakaa. Vks.

3135  Kerram mie puustamet opij ja telläsin kokoo, mun ny on unointunnu.

3240  Se suur rahallöytö (Kimolan kanavatyömaalla) vietii Lahlem museoo. Kn.

2888  Peräiittiläiset (etelä-iittiläiset) ne puhuu hoon kans. Kn.

 ""     Ku om paljaspäitä, nii siit pitäävät  noit peruukkii, noi herrat. Kn.

3384  Noi vuolenkoskiset on niir riitasii, aina ne tappelee. U.

3388  Kuokka-Aatu, joka kuljeskel kuolemaasa ast ympär pitäjää kuokka seläs, koska ol nuorena ollum maatyöläin, hyppäs helsutti Syvänojan kartanon ohittej ja huus: Rikast harmittaa ku köyhä ajaa kovaa.

3503  Mettä-Kyörin isäntää haukuttih rusumylläriks ku se myi ittolevaisillej jauhoi myllärin ollessah (jauho rusui-olkii- niim moneh kertah että jauhaintu jauhoks.) Ma.

3161  Pyöräht ku Raikko Savijol (Kuollut 1850-luvulla)

3010  Polkan sanat: Ensim mentih Juskallej ja sitteh Haikarille ja sieltä tuotih se nätti likka Kyörir raatalille. Hai jeeveli, hai jeeveli/ mikä kiiret tuli tän kylän ämmille, kul likat rupes pöhistyyj ja maito tuli nännille. Ma.

2749  Paita - ainoa asu lapsilla vielä koko 1800-luvun. Eskolan Taavi nosti pailah helmaa ja  kysy: Olekkos siä likka vai poika ? Ma.

2791  Ku koululapset sano Taavilallep päivää, se viittas kälelläh tiällaitah ja sano: Pankai toh. Kt.

3313  Ennen Asikkalan Liuhtolast toivat seililaival tännep Pohjallahtee lankkui ja lautoi ja täst vetvät hevospelil Haminaa ku rautateitä ei ollu.

2215  Peltolan maainsinyör, se vanha ruattalain. Maainsinöör=maamittari.

3351  Ennen ol Vorstall (Forstadius) oikei tupa jossa iltatöitä tekvät, siel ol reslallaittoo, pajuillaittoo, tekvät uusii rekii ja mitä vaa. Koko tupa ol asetta täyteh.

2318  Mankalas ol Kopo-Jussi sellain mettäläin, ol viäl umpikuuro, asu Kotojärver rannal. Ei siim majas ollul lattiaa eikä mitäh. Ma.

2455   Tuol Mankalas on yks äijä nahkakauppias. Ostaa ja myyp nahkoi, kiärtää kyläst kyläh nahanostis. Ma. Kt.

2445  Ennen ihmiset käy kirkos pal. Mankalast aina kaks suurta kirkkoveneht ja pienii  viel monta. Tuuli elli ol tyyn, nii aina kulkvat että murha mölinä jo kaukaa kuulu. Ma. Kt.

2125  Kyl se Ookkermanni om minuu opettannum mut tää pää on tullun niil luloks, ei pysym mikää. Nii nii, silläkiil  lailla, sano Savenjus. Kn.

1771  Se laitapitäjäs on saannu omah hautauumaan Vuolenkoselle.

3123  Pitäävät parahillaa puutalkoit siel rukoushuonehel, antaavat kahvii puumiehillej ja toiset niit siit hakkaa. Kn.

2002  Nykyjää (1920-luku)  on isät ja äilet niim mätii, että hivuuvat lapset jo syntyvessää. Kuinkast siit mäläst äilest vahvaa sikiöö tulee. Ja taitaa noi ruvat ja ihmisii mälättää ku ihlal lintusterruakii syävät, heinii ja kaikkii lintusterruakii. Kn.

2024  Ne nykyajah häät (1920) on sellasii livankehhäitä: Lettusii, rusinasoppii, pannukaakkuu ja kaikkii livankehii lintusterruokii, mut ennen syötii naulajjalkoi, sijankinttui, suurii lahnoi ja lihavii siikoi. Kn.

3629  Keisarin Antti, se Keisarin Antti ol sanaseppä, kyll sill ol sanoi muistissah. Kn.

3645  Tuol Veskansan puoles ne tais niit alvarih ruukata tuohikaisii virsui, mut tääl ne ol satunnaisest käytös ja jollos kullon käytettih.

3831  Ennen (1800-luvulla) ol soutulautta täskii Töyryr rantasaunan kohlal, mun ny 1920-luvul ov varppilautta Suamelan kohlal. Lakkas 1932 ku silta valmistu. Kn.

4225  Sielhän niit ov Veskansas tukkimettii ku on ne murhat sylämmaat siel. Tuol Pohjallahler rannal meillä ol palo ku mie  kasvu-ijäs olin, nii kyl tul ruista ja nys siel oj jo murha tukkimettä. Se kasvaa pijan, ahomaam puu. Kn.

4276  Vorstah (Forstadius)herra sano, ettei saa kävelläk kerjäämäs, ku ov vaivastalo.- No em miä jaksa enäh hyppääk kyl miä enneh hyppäsin, sanon miä.- Mitäs siä siin tursailet (olet nenäkäs) sano Vorsta minulle.

4286  Eljaksej ja Syänihhää (Skön)se ruunuvvouti kerran tos tapas tuulahal ja sakon saivat. Myä oltii tuulahal Eljaksen kans ku Nummeliim myllyv varasti. Lahtisel on oikein hyvät tuulaskalut. Kn

4328  Siim Pekkolas on huanot tyävoimat, naisii miestenkii töissä pellol.  Kn.

4357  Tost töyrylt huutelvat venettä menneinnä vuossatoina ja sitvast vissih toi tua yläpualel oh Huutotöyry. Salpausseläm pohjoisimmal haaral korkial  oleva talo on Töyry.

4560  Verej jälkeh se on kansa. Toista verenalaa (ihonväriltään ja luonteeltaankin toisenlainen) oj jo heinolainkih, se om punaveriist (poskiltaan punakampaa), mu iitiläin ov valkiaveriist.

4735  Se Salon Ainom mökki on siit nätti kuv voirasija ja nii ko vanhat sano mil lapsuvessain: on nätti kuv voirasija. Kn.

4779  Kukkolav vanha muari keitti öylön kahvii, mut eihän sit hullukaa juannuk ku se ol niiv väkevää. Kn. Kj.

4795  Kaikellaisii väljii holoploikkii sit on. (1920-luvun vyöttömät,rypytetyt naisten puvut)

3674  1800-luvul monet suuret talot rakens kiviseinäsii karjettoi. Esim. Syvänoja, Metsäpelto, ja Koskenniskan Mäkelä.