Kirkosta ja hautajaisista

Maahampanijaiset

Ennem pilettih hautijaisiikih monta päivää, maahpanijaisii nii ko sanottih. s.4465 Maahampanijaisih oli oli surutalon emäntä tai isäntä käynyt kutsumassa hevosella tai jalan. Pidot alkoivat lauantai-iltana valvojaisil. s.2212 Sinne on kästym maahpanijaisih, sanottih ennen ku hautajaisih kästih. s. 2162 Lauvantakiltam mentih ja pilettih valvojaisii. s. 4465

Nääs illall ennem maahpanijaisii tultih taloh ja valvottih koko yö., laulettih nii hurjast virskirjast virsii ettei henk käynnyk ku silmist. Kynttilät palo ruumiskirstum päällä. Ja viinaa ja olutta juotih ja välil syötih. Aamul siit syötih raatorokka ja siit lähtih. ( viemään ruumista kirkolle ). s.4465 Lauvantakin, ku vierahat tul, keittivät raatorokam pavuist ja survotuist ohrist hautijaisvierahille; ei se hernehist ollu. s. 437 Ja siit ol ruummihil läksijäiset ku sit lähtih pois kotoo viemäh.

Ennem pilettih hautijaisiikih monta päivää, maahpanijaisii nii ko sanottih ( valvojaiset, läksijäiset, itteh hautaamiin, kestittemiin kirkol, kestit kotoo ku kirkost viimenäh kotih ehlittih ja viel kestit maanantakin ). Peijahaisikshaa niit kuttuttii ja maahanpanijaisiks toiset näit nyh hautajaisii. s.2212

Joka ruumista ajo, nii se ruukas kirvehel lyöläp pilkam puuh ja sih tehtih risti sih pilkkah. Ruummihviejä, ruumishevosen ajaja se pilkottelija ol. ( kantasana on pilkka ) s. 2942 Paitsi ruumista kirkolle tuotaessa ” siit soitetah haulam päälleh ku pappi lähtee haulalt. Se ov viel niit hautakelloi. Ennen pysähdyttiin määräpaikassa ja ruumishevosen kuljettaja heilutti valkeaa vaatetta, jotta ” hautakelloi ” osattiin alkaa soittaa. s. 435

Jos mie kirpun kiinnes saisin, niim mie kirpun kenkittäisin, antasin sukat sontijaisellek, kyntöset haulankaivajallep, pään kellonsoittajalle s. 434

Ei sit ihmiist kuoppah haulatah, hautuumaah hautah se lastah. s. 434 Maahlaskijaislehmä ol pappilah vietävä ku emäntä koiveh oikas. Ennen vietih maahpanijaislehmä papille isännäst ja emännäst. Se ol ennev vuotta vietävä ennen ko vuos umpeh kulu. Eikä se ihlah huono lehmä saanu ollakkah. s. 2212

Ruummiskirstu

Jos kuul kirstunkannen nauloost, nii se ja kuolemaa ties. s. 1320 Mie olen aina lyönnyn naulan pajan seinäh ku olen kirstunnaulat takonnu että tielän kuinka monelle olen naulat takonnu. s.1320 Ennen kun ihmiset uskoivat ” entumih, Rusilam mummu ku kuul naulallyöntii naapurist ku mie naulasin kottaraisempönttöi keväiltan, sano että nym meiltä kuolee jokuu, ku kuulin taottavan.  s.1320

Ennen kirstunnaulat ol taottava het vaikka ol pajamies pajas ja sem pajamieheh hiilil viel. Ja muurirraulat ja pit het tehlä. s. 1321 Ennev kuolluv vietih riiheh ku riihet ol kaik kylmempii jos kesäkih ol. s. 1557 Ruummis ol laulal. s. 1860 Laulettih ku ruummis pantii laulalt kirstuu. s.1856 Ennev veivät kuollehtev vaatteit riihen aleh, humalistoihij ja sellasii. s. 1557

Ku heittää halon uunii ja jos se kääntyy selällee, nii siit kuuluu kuolemansanomii. s.1555 Rikkah tauti kauvas kuuluu, köyhän ei kuuluk kuolokah. s. 1557

Valkijat kuolukintaht, kuolupaita ja kuolusukat, lisäksi silmipeite. Kuolinpaita, johon vainaja puetaan arkkuun pantaessa. Jo mie ittellei kuolupailan neulon. Se ennen aina kuolupaita tehtih ittelleh ja muillekih...Kuolupaita koristettiin reikäompeleella. s. 1557 Kuolusukka on vainajan jalkaan pantava harvaksi kudottu sukka. ” Ennen kulottih harvat ja hienot kuolusukat ettei pal tavaraa menny mus sukat sentäh ja kintaht ja harvat, molemmat ihlav valkijat.  s. 1557

Makeisii hankittih hautajaisii. s. 2247

Ku sit toukkijentoveriks joutuu, nii ei ne inhov, vaikka mitä pitäs päälläh. s.773

Kirkkoasiaa

Agricola 1549: Ennen ko kirkkoo viel Iitiss olkah, käy papit Pyhälahlel. ( Pyhälahti on Urajärven rannalla kirkonkylässä pappilan maalla; siellä myös raunioita). Täss (raunoiden paikalla) ol kirkko, jossa pappi puhu talvel ja toinej jossa asu ja kesäl ku orimattilalaiset, artjärveläiset ja Elimäkee myölen käyvät pappii kuulemas, se puhu tol suurel kivel, se ol siit saarnastuoli. Siin rauniol ol multapenkkikih kum ma keväil sit katton, siit ol mennyr raput saarnastuolih. Nyk on paikan nimi Polska, koska pappi ol nii polskannuj ja juonnus siel. Pyhälahden tilalle tuli kirkonkirjoihin 1700-l alussa Polska, Iitin nykyinen kirkko rakennettiin 1693. Toisen tarinan mukaan torpparit polskasivat entisellä saarnapaikalla ja siksi paikka sai nimen Polska. s.3591 Sitikkalas ol viimmenen rukoushuone 1600-l alussa (Hollolan aika) Kosennisas on ollur rukoushuone 1900-luvulta. Kausalaan ne nyj ja hommaa rukoushuoneht. s.3475

Iitin kirkko aiottiin rakentaa Lyöttilään, mutta Lyöttilän miehet ei suvanneet kirkkoo kylähää. Peltoi mänee hautausmaaj ja kirkon ale. Ukot Lyöttiläs kaato ne kivijalan kivet nurin ku eivät kirkkoo kylähää suvannu. Kj. s.3920 ja ne ”kirkonrakentajat” luul, että sen kirkon kivijalan kaavis kaato. Jokii piru se kaavis. Ei ne pirut niit kivii kaatannuv vaa ukot Lyöttiläss kaato ne nurin ku eivät kirkkoo kylähää suvannu. s.2965

Nii on korjal mäjel se Iitin isopappila. Vähäpappila ol Tillolas ennen.  s.783 Isopappila = kirkkoherran asuntotalo, joskus kappalisen asuntotalo. Vähäpappila = Parola, Tillolassa.  s.2799

Paitahijasillah (ylisilläh) mentih kirkkoh ja männistös pantih jalkahannap pieksut ja päähännäs silkkiripsut. Se ol siit komeutta vaikka olkih vaa paita päällä. L. s.1408 Kylänvanhin= kirkommies on aina joka lukuläänis. Kn. s.1313

Virsi, joka lauletaan saarnan edellä on Jumalan jalkavirsi eli saarnavirsi. Ennen ihmiset käy kirkos pal. Mankalast aina kaks suurta kirkkoveneht ja pienii viel monta. Tuul elli ol tyyn, nii aina kulkvat,että murha mölinä jo kaukaa kuulu. s.2445 Ku jaalalaisetkih tul kirkkoh, nii ol ku rysävvanteht ympäril, sellaset sem purnut. Kt. s.2731 Rauha maassa ja pappi joka pitäjäs. T. s.3302

Ennen ol suntija ja unlukkar. Suntija panee virsii nummerot. s.3863 Se on tottumises se pyhätyäkih. Ku sit ens rupijaa tekeh, nii kyl sit aina siit joka pyhäks selkejää työtä. En om miekäh pyhätöitä pal eläissäi tehny. M s.3138

Iitir ruummiskello sanoo: Tuul tän, täännee jäät (harvaan ja nuottimaisesti)! Piitkääm maatkan käytyäns! Tuul tän... (useaan kertaan). (Lopuksi nopeasti) Kultam tum multah, kultam tum multah! (useaan kertaan). M. s.3514 Elimäjen kirkonkello sanoo: tamppuleipä, tasapää-ämmä (koska Elimäellä syötiin tamppuleipää ja naiset olivat rumia) M. s.1312 Nastolan kirkonkello sanoo: Tiet tuohikaist, pam paulaa (koska nastolalaiset käyttivät tuohikaisia iittiläisten mielestä sopimattomissa paikoissa) M. s. 1312 Artjärven kirkonkellot sanoo: Piem pitäjäs, paksu pappi (pien ja paksu hyvin painokkaasti) M. s.1312 Valkeilan kirkonkellot sanoo: Kuka köyhää nai, kuka köyhää nai, toinen köyhä toista köyhää. M. (Kuka lähes painoton, köyhää hyvin painokas, nai painokas, loppu hyvin nopeasti samalla nuotilla yksitoikkoisesti). s.1313

Ruummiskelloo soitetaa ku hautaa vielää (hautooskello). Hj. K. Kt. s. 3514 Papinkello, jota soitetaan hautauksen päätyttyä, kun pappi saapuu kirkkoon pitämään jumalanpalvelusta. s.2799 Loppukelloi läpätää ku kirkommeno loppuu, lyhkäsee läpätää. Hj. s.1313 Välkello, saarnan jälkeen keskellä jumalanpalvelusta, kirkkokansa sai käydä katsomassa hevosiaan tauolla kellonsoiton ajan s.4791 Iltakelloi soitetah lauvantakiltan kello kuus.  s.765

Ehtoollispöyläj jaloillek käyläh kontilleh ku ripill ollah.K. s.1419 Joost olet papihhyppöset nuolassu? = käynyt rippikoulun  s.2799

Onkos laps jo ollur ristil? Hj. s.3413 Nim tulee Jumalan kirjoih otetuks ku laps or ristil T.K. s.3414 Ristiäisiin ”sellai valkija ristimäpaita tehlää, muh harval se sellai om, muk kapalovyö vaa ympärille. Ristimänim on etunim. s.3415 Ristimäkolttu, ristimäkoltti. M. s.3415 Ristlikka. = kummityttö I. J. s.3416 Kummit makso ristiraham papillej ja siit ku ristijäisist läks, siit anto hammasrahaa. T. Kummien piti huolehtia lapsen siveellisestä kehityksestä. s.1539

Mustaspenkis kirkorrikokset istuttih. T. s.1313 Kaksistumelliin nii ko tuoli ol kirkomporstuvas ja siin kirkorranGastoksel pit kärsiis, sanottih mustakspenkiks. Mustapenkki tuotih kirkorristillej ja siim pit istuvak kirkommenois. T. s.1313 Äpärälapsiist ja salavuoteuvest ol ennem maksettava sakkoo, kirkon tervausrahat nii kon ne sano ku ne kirkkoo maksettii. U. s. 4124