Oli lämmitetty hieromasauna, jossa hieroja hieroo Lyyli Kaltulaa (senior). Ämpärissä vettä saippuan kastelemiseksi, koska hieroja käytti saippuaa rasvan asemesta. s. 525
Sano öylöh hieronneh hieromattomat (hieroi seitsemän ihmistä). No kyll ol pitkält hieromiist (hyvin isossa miehessä)! Ohhan siij jos sev vaa kokonah hieroskelee. Hieroskel niskojai ja hartijoitai. Ku pari kertaa hierotin, nii mie olin ku maitiain norja. Mie täs ny oleh hierotellukkih ittei nii hyväks että mie olev vaa ku vieteris norja.
Asiaa saunasta:
1. kassaaminen
2. hieronta
3. kuppaaminen
4. synnyttäminen
5. kylpöminen
6. taiat, haltijat, tontut
7. maltaiden teko ja huvittelu mallassaunassa
8. talkkunoiden teko
9. lihan palvaaminen
10. lapsenteko
11. peseytyminen, pyykinpesu
12. hamppujen ja pellovaisten kuivaaminen ja riihen puinti
1800-l yksi isosauna, mallassauna -miehet ensin, naiset sitten
-yhteissaunominen, miehet ja naiset 1900-l vähäsauna kylpemiseen
kylvinsauna isosauna sauna vähäsauna mallassauna
Kun ei o ihmiin terves, nii kyl se aatoksih vetää, että mikä täs tulee. s.4602
1. kassata = laskea verta ihmisestä hakkaamalla kupparinkirveellä pitkiä haavoja, joita tikulla kaavittiin, jotta verta juoksisi tarpeeksi
kassata= kupata
Rantasen Kaisa ol tääl joka kassas. Kn s.1115 Se jäi nii hirvejäh paikkah se viimmekertai juttu, sih kassookseh. Se on ku pahaa verta pois lastih. Ei sit muuvalt kassattukkah ku pohkeit. Toh pohkeih lyötih kirvehel pienii haavoi pitkippäi ja tikul kaalittih, tollasel pärettikul ja siit se ver tul pois. Naiset vaa kassoittikih. Nykyveh ne hierottaa, on kääntynnyh hieromiiseks se kassaamii. M s. 1115 Kupparhaa se kassas nii ko kuppaskih. M s. 1115 Kaikki ne kassoitti, miehet ja naiset Kn s.1115 Eetu kassoitti jalah. Ms.1115
2. hieronta
On kääntynnyh hieromiiseks se (entisajan) kassaamii. M s.526 Hieromasaunas hieroja hieroo. Hk kuva s.525 Saunas mie ruukkaan aina hierook ku siel saap hierovav velel ja saippuval. Hk s.324Vanhat muijat ol hierojii. Kn M s.525 Sano öylön hieronneh hieromattomat. M s.526 Ol nii kihtihii ettei käveleh päässym muk ku mie sit hieron nii ny on terves. Kt s.524 Ku pari kertaa hierotin, nii mie olin ku maitijain norja. M s.526 Tervakylpyy mie olen kylpönnys / se oh hyvää leinii P s.4124 Se ol leinii, joka kasvattaa kuhmui, kihti taas on tommottiist että se kasvantahiisii kasvattaa, tällassii mukuroit ja kiertää sormet sijoiltah. K s.1118 Muurahaispesä pantih säkkih ja sem päällev varii ja siit haulottih tot Aatuu vannas ja reumatismi paran sil sellasel vannooksel. Kovast hierottih ja ruvettih vannaah ja siit rupes pääsemäh. M s.4476
3. kupata = poistaa verta iskemällä ihoon haavoja ja imemällä sarvesta, kuppari = kuppar
Hyväst se kuppaskih. M Kuppooksess on siit viel sarvikih. Hk s.1567 Kuppar pan viis sarvee kylkeh. M s. 1568 Kuppakirves ol sellai kupparinkirves, piej ja terävä. Kuppasarvi, -torvi, kuppauksessa käytetty imusarvi. Kupparinsarvess om pienes päässä rakko, sanotah sijarrakko, muun elävär rakko ei taas kelvannus sih ku se laskee ilmah läpitteh. M 1568
4. synnyttäminen / Pirttisauna lämmitettiin ennen synnytystä, joskus oli synnyttäjää pidetty siellä viikon verran. Saunoissa ei enää synnytetty 1920-l s.2964
hydyt, merot, meromuori s.3939 pirttisauna = synnytyssauna s.2964 emä = äiti s.4527
Siek synnytin pojan, olin paarmuskan Hj s.3938 Santah hytykäisiks ja lapsensaajasii.Kk s.1825 Hydyt oli tyttären lapsivuoteellaolo, synnyttäjäiset. Jaala. Merot oli vieraan synnyttäjäiset. Jaala. Hydyt merkitsi kaikkia synnyttäjäisiä. Iitti.Äite se men tavalliisest tyttäree hytyihi. U Joka on silloin vastaaottamas ku laps syntyy, nii sen sanotaa olevan hylyis. U Paatermuori ol se joka ol hytyjäisis. s M s.658 Hytysänky =lapsivuode. Iitti. s. 658 Paaterska. s.1698 Meromuori. Kätilö, kätyläinen. Mie en ok kätyläisii koskah tarvinnu. K s.1698 Laps kapaloilah napavyöllä ja siit äite silottih vattavyöllä. Vattavyö ol pitkä kapea kankas, jolla synnyttänneh vatta silottih.Vattavyö kastettih puunöljyh. T s.4527
5. kylpeä, vihtoa, käydä saunassa, kylpöä, löyly ja löylyvelet, löylykippu= ennen yksikorvainen puukiulu
Eräät ottivat saunas kylpöryypin. Kj s.1636 Kylpösauna, kylpövihta, kylvivves,/ kylpyves / kylvöves M s.1636 Kylpömälaude: ennen ol saunois kylpömälauleh ja parveh missä maltasii tehtii. P s.1636 Kaks saunaahan joka taloss on, isosauna, toi nym mallassauna ja siit vähäsauna, kylvinsauna Hk s.1637 Heitäl löylyy Kn Kj s.2201 Saunass ol hyvä / huono löyly. Si Kk s.2201 Ennev vanhaa huonolöylyset istu rappusil muh hyvälöylyset istu pattahil. Kt s.2201 Kylhän työ lautehelt pääsettej jos äite löylyttää. M s.2201 Se ol löylytöst. Kn s. 2201 Löylykivet ettittii kosest. Kn Kaarien väliin pantiin saunan uuniin silmäkivii harvakseh ja löylykivii päälle tiheään. s.2201 Piika se löylyhheittäjä ol (suurissa taloissa) Riihiltonkih piijat pes isännäj ja emännän selän. Kt s.2201
6. haltija, suojelushenki, voima, saunatonttu, kodinhaltija
Haltijahaa se kuulu ennen olleh joka talos ja joka ihmisel. Art s.371 Köyrin ne saunal lämmitti haltijoilles / silmän näkymättömii. s.371 Tääll ol viel pari vuotta siit (1926) eloss yks mies, joka vei köyripuuroo saunanpattaalle. M s.3655 Se köyripuuro pit olla ohrapuuroo. Isäntä vei puuroj ja emäntä vihlan saunanpattahalle. Ka s.1731 Syksyl köyrimpäivän veivät valillisem puuroo saunaa tontulle. Kn s.4186 Tonttu kantaa tavaraa taloo tahi talost ulos. Kn s.4186 Voi tonttuhiin! sano isä vainom ku unohtu mielest mikä asija. (lievä voimasana) U s. 4186
7. maltanen, mallas, imelletty ohra- tai ruisjyvä,maltaiden teko; mallassauna, sauna, jossa maltaat ovat imeltymässä, tavallista saunaa suurempi, etäällä muista rakennuksista tulipalovaaran vuoksi. Maltaiden kuivaus ja haudonta kesti 3 vuorokautta ja koko toimitus yhden viikon. Sanottii mallasmuoriks viel sit , joka sen saunan lämmitti. P Mallasparveit oj joka saunas. Kn s.2264 Pitkii mallahparveit. Ma s.2264
Oleilu, joskus kylpeminenkin ensi yönä mallassaunassa sen kovasti lämmetessä. Huomattava menneitten aikojen huvittelutapa. Muurin kohdalla heitetään vettä seinillekin jottei sauna pala. I ja J S.2264 Ennen sanovat tullee piikoi poikii saunaa, kahvii keittivät ja naurihii paistettii ja iloittii, mutta 1920-l ei enää. Siit väkee illal mallatsaunaa. Ennen paisto vanhat lanttui siell uunin päällä: ku saunakiukuvan päälle pan nii kyl paistu. Mallatsaunass ol pehut lattijall että voi kylpömämieskii pehuill istuva. Koko väk ol mallassaunas ens yön. P s. 2264
