Kangaspuut eli tellit. Kankahkutu, Kankur = kankaankutoja s. 1028
Ku on oikein kankahkutomavilli, niin ei sit syäkkäh, senkun lyäp aina vaa, s. 1035
Murha kankahkutumiin tekee ihmisen niil lutiskaiseks,nääs ku ei sit ehlis syämähkäh. Mahanahka lutistu ihlan selkärankah ku ei syämisest mitäh tullu, nääs miähän olen ollu nuarej ja niih hullu kankahkutumiseh ! M. s. 1035
Onkos kiirek kotih? Ha ei ! Mitäs kiirest minul on ku on nuar emäntä vallolliin, ku eij jok kankahkutuu eikä mitäh enäh. (nuori emäntä tekee kaiken)
Jos kangas on kulessuulla (alussa) vieraan tullessa, se tietää tulijalle pitkää ikää. K. s. 1028
Hyppää ku kankahal luaja! M. s.1035 Ennen luomapuita l. reivimpuita, kankaan loimi luotiin tuvan peräseinälle lyötyjen keppien l. tiuhtapuitten väliin, kesällä jonkin rakennuksen ulkoseinälle "seinälliin". s. 1028 (Jos oli leveä ja pitkä loimi, sai siinä kankahluaja hypätä edestakaisin ahkerasti lukemattomia kertoja. huom. Alina)
Ens kankas (loimilangat) kehitäh, siit luamapuille (reivatah), siit kiärretäh tukille, siit ajetah niisih, siit pannah piirtah, siit köytetäh ja siit kulotah. Se on siit kankah ylöspanoo. s.1028
Kangasmuru =kangaserä yhtenä palana. s.1029
Kankaslauta= Reidestä toiseen ulottuva kangaspuiden istuinlauta. Kangaslaulan asemesta uusimmissa puissa on alettu käyttää renkkumaista irtotuolia.
s.1214-1215 Kerillaulat/ Kerimpuut/ Vyhlimpuut = väline johka kerittävä-kehittävä-kerrattava lanka pingotetah. Siin on n.½ m. korkia jalkaosa ja ristis kehää kiärtävät kerillaulat (2kpl). Vanhimmat kerimpuut tehtih luannonkäyrist nelihaarasist juurellisist kannoist tms. Kerimpuilen yläpääs on rautatappi johka kerillaulat niilen kesel olevast rejäst pantih pyärimäh. Kerillautojem päissä on siit viäl reikii johka voip panna tapit ja siirtäät tarvittaes, aina minkä kokoin vyht sattu oleh.
s.1168 Kehimpuut = n.1 m.korkea loimlankakehiej jalusta (telines) Siin on 2 jalkaa ja pääpuu johka irrotettavat kehät kiinnitetäh. Kehittäes annetah veivist vauhtii, jotta kehä saalah pyärimäh ramppii polkemal.
s.2105 Luama l.reivimpuitten piitta/reivin, ellikkä tolppapuu on keskel neljäl sivul olevaa kehikkoo. Yläpäästäh keskitolppa pantih kiinnet tuvan keskiorres olevah reivimpuuhihnah- Hk. taikka puulossih, eli reivimpuulossih = permannol tai katos oleva laitej joka estää reivimpuilen keskipuuta kuluttamast kattoh tai laattiah reikää ja puut pysyy reivates paikallah.
s. 1035 Kankahaineksiikos lählet hakemah ? (tässä: loimilankoja kaupasta)
Kyl naiset on ollu ennevvanhah tosi taitavii, ku ne on osannul laskee loimlankojem menekit ja määrät, ittel luala loimet ja pannak kankaht ylös alust astikka. Ja enstäh tiätyst kasvattaap pellavat ja tehlä niist lankoi, mikä ol luku sinäsä, samaten ku villalankojen kehruut. Puumuliset lankat hajettihkih siit kaupast. Tulevan kankah laatu ja malli ol selvitettyj jo ihlan aluks. Ennenkum päästih reivaamah , tarvi tiätääv viäl loimem pituus, leveys ja tiheys = loimlankojel lukumäärä.(Alina)
