Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

Lasten lorut ja lastenkasvatusta

Ote kehtolaulusta

...oviseinä olkiseinä

sivuseinä silkkiseinä

permanto peililasist

peräseinä peuranluista

katto kullalla ( -a ei ole murretta) silalettup

pöytä hopealla (-a ei ole murretta) pulierattu

Siell on puntar peräseinäs.        s.2891


Täintappar, voillappar, pikpietar, nimetömmatti ja vähähanssu.       s.2959

Myö tehtii pirumpaskaa lapsen. Kuralätäkköö pantii kivet kahta puolta ja lauta niilem päällej ja siit hutkuteltii että rapakko sakej ja se ol siit pirumpaskaa. Kaikkiihaa kakarat tekee.       s. 296

 

Varis vaakkaa, häntä kiekkaa, munat mullalle putovaa.  (s. 2060)

Laskiaisloru

Liu, lau laskijaist, meillep pitkii pellovaisii

Nuuttilah niput naput

Ristolah riput raput ja Heikkiläh heinänsiemmenet

Turnulah tippui tappui

Lujul lujul laskijaist, meille pitkii pellovaittii toisee taloo tippuroi tappuroi.       s. 1835

Paimenen loru

Muut men kirkkoh, mie vaa yksin karjah

muut kuul kirkon kellon, mie vah kurja karjankellom

muut näk papin parran, mie vah kurja kuusel lalvam

muut huus hallelujaa, mie vaa hyppäsim pitkin kujaa

muilem messuh pappi vastas, mie astum jalkain vaskampaskah        s. 2817

Lennäl lennäl leppäpirkko, mihkä minuu vieläh: Suomeh vai Saareh vai leppäseh niemeh? s.1924  

Lennäl lennäl leppäpirkko, mihkä minuu nailah: Suomeh vai Saareh vai maann alleh hautah!

Kissaloru s. 1331 Kis kis kissamamma,mihkäs siä niit poikias kannat?       -Mustammeren rantah. Mitäs sinne tekemäh ? - Poikasijaim pesemäh.

Lisää loruja lopussa.

 

LASTENKASVATUSTA

Lähdeteos: Aino Valli, Iitin ja Jaalan etymologis-kansantieteellinen sana- ja perinnekirja, 1988

Kattos tot min pokkovai kuinka se äilelleh hymyälee!   s.3008

Voi pokkom, älä itke!   s. 3008

Pojam pampukka!   s.2790

Miehempuolta tul taas taloo!   s.2337

Pikkail likka!    s.2937

Kirisee ku poutahaukka (lapsi).   s.3050

Rupejaa puhkamaa toi laps, ku tutakih om pulonnus suusta.   s.3057

Nukun, nukul lapsukain, äilen kullalliru!  s.1532

Painas silmä kii! Painap pääkkösens tyynyh!   s.2739

Sie nyp palleroittet siin kaikem matkaa.   s.2784

Tytön pullukka, pien pullukka!   s.3073

Laps hyrryttel, kierijel permannol.  s.1257

Kultalapsiks, kultasiiks, kultapalleroiks, sylänkävyiks, mikä aina mitenkii. U.  s.1533

Puhetta se laps jo mökels.   s.2441

Ihlan natijain se vähä likka.   s.245

Seh, toss om pipana sokurii! (mummo marisevalle lapselle kahvin asemesta).   s.2959

Annettii lapselle pintilä kätee. (Lapselle pureskeltavaksi suikale sianlihaa, jossa oli nahka tai kalan poikkileikattu kylkikappale).   s.2959

Älä nyp pompis siin, että kuulee puhetta!   s.3008

Pojat siel nahisee keseh.   s.2453

Pojan nallii piha täys.   s.2465

Pojat hyväh isähäh, tyttäret pahah äiteheh!   s.790

Paremmin noit poikamossii möllitelläh, aika miehii haukutah muuten.   s.2444

Mie popotan niille (lapsille), ku mie olev vihaij, jos ne ei tottel.   s.3021

Mitäs ne lapset porus?   s.3024

Kum mie noi poikasem saisin isoks, nii olishaa niist siit minullej jo turvaa (leskivaimo, Artjärvi).   s.3002

 ...Poika on kahleksantoist vuotta ja viel jonnah koulus. Mitäs siint pakkokoulust tulee! Ku on törö niin on törö, vaikka kaiken ijäh kouluss istuis.   s.2766

Veljem sai koivujuustoo melkein joka päivä. No se om piiskoost nääthää.   s.2932

Se ol sama laki piiskates ku teilateskih: jos pää ei yhlel kerral katkennun nii ei saannu toista kertaa lyölä.   s.2931

Kyl mie kiitän aina isää, ku se opetti virkuks, vaikka vaikejaa se ol noustat / tukast isä usei vet.   s.4697

Pa pääs piiskalle! Nuoret pit hivuksesap piiskal. Vanhat pam piiskan nupulle.   s.2931

Vaari aina sano: "Akkas otan saitikaisej ja vetelen teittii housuille!" Vaarim aina sano: Muk ku mie otan kolme korttelii pitkän saitikaisen, nii entäs siit!"  Mus se sano sen sill äänell ettei sit kukah uskonnu. (saitikainen=raasku=tukeva vitsa) ( www.utu.fi/agricola: kortteli = 6 tuumaa= 14,8 cm; kolme korttelia= 44,4cm)  s.3606

Olet siä olluh harakan kans tunkijol sontaa nokkimas? sanottih lapsellej, jonka naama ol kurain.   s.403

Ku ennel lapsem mentii näyttämää, että kattos nym, minkälaih haava ellik kipejä on tos, käles tah jalas, nii sillel luk vanhat siit sellasen voitehen: "Harakampaskat, nurkannapsat, Esko-vaarim pässim paskat! Ja sylkäsivät päälle." Ne pit nii mitättömän sit haavaa.   s.404

Ku ennen suututtii myö lapset, nii haukuttii muorii mokaks. ( mokka=isoäiti halventava käyt. / etelän tai idän lainaa)   s.2352

Olet humalass etkä viel op papinhyppösiikäh nuolassu! (ripilläkäynyt)   s.2799

No helvetti, sano piempoika ku äite kuol.   s.482

Hyvät ihmiset ku kaalat sem pienempäs!   s.741

Laps itkee illottaa nii haikijast. Mitäs sie illotat?   s.757

Laps leikkii lirpakoittee.  s.2011

Ermi im kolmev vuotta.   s.770

Eikös tääll os sellaist lasta, että mänisin imetyttämää rintojai ku nii täyttää? ( kyläilevä, rintalapsensa kotiin jättänyt nainen)   s.770

Imusarvel mie olen imetetty. No sellai lehmänsarvi keitettii tuhas pehmoseks. Ja sit siihe pienempää päähä neulottii lammasnahast sellai piel liuska semmoseks pussiks ja siit sit laps im. Keitettyy lehmämmaitoo tah vuohemmaitoo, jos ei ollu lehmämmaitoo, pantii sarvee ja kälel pilettii kiik ku laps im. Nääthää lapsii sit pit tekemän vaikkei äilest maitoo tullu. Se laps im törähytti sarven tyhjäks. Se pit sellassen törählöksen se imusarvi kum paimenen torvi, ku se maito loppu sielt pussist.    s.771

Lählätettii harvaaseulaa hakemaa (teuraseläimen suun eteen), ettei (teuraseläin) olis saannuh huulettuu. Ne lapsii narrail sil kalellaa. Ei sit harvaaseulaa ol olemassakaa.   s.421

Kylläs sin ny ov vetänn isänkarvaseks! (vaari tarkasteli isäksi tullutta poikaansa).   s.791

Toiset naiset tulee het naituah nii äilinkarvaseks, toiset pysyy likannäkösem muh harva se pysyy.    s.1989

Se om pikkusihip päi, näkyy olevan nii paksu.   s.2937

Lapsem päätä pit likistelläj ja miehehhousuil, painellas syntyjess ettei tullus suurta päätä.   s.2337

"Jos lapsen nenäm päällä on siniin suon", lapsi kuolee nuorena.   s.3763

Silmätkih sen (lapsen) on nii sipparaiset, liev vissih kipejä.   s.3767

Kyl se on sellai sisupukki vaikka se pelkää tot piiskoostkih.   s.3775

Vähäll ol lapsem miel hyvitettyj ja vähäl se om pahotettu. Sit tulee alakuuloseks ku aina miel pahotetaa.   s.2729

Ei se laps pahuvel paran.   s.2730

Pahukser ryöpyttelijä mikä olekkih! Ku seuhlot ja kaalot sem mailon! Kattos sie nyk kuinka lainehtii maitoo tuolit ja kaik!   s.2730

Ja painaahaa se painajain lapsiikii.Ku om pahansuopa ihmiin nii se painaa lasta, istuu sen nisas.   s.2731

Kyl myö puhutah paijaa. Ainahaa lapsillel laitetah paijoi! (paija=lapsempaija, leikkipaija).   s.2733

"Paitasillah sit lapsen" juostiin lähes aikuisiksi. "Eskolan Taavi nosti pailah helmaa ja kysy: Olekkos sie poika vai likka?"   s.2749

Jos laps laski yöllä alee, nii tuohikaisel lyötii perseilles sellaist huonovärkkiist likkaa. Ja jos se tuohikain ol viel nii ko järverrannalt tavattu että se ol veless ollun nii se ol hyvä apukeino jos sil löi.  s.1821

Lapsellel lauletaa kuh heilutetaa keijallaitaa: aapaa lullaa pissaa, meill om musta kissa.  s.1821

Vierahuntumiisthaa se on, toiset tervaa tissinpääj ja mustii villoi paneevat ympärillej ja uskotetaa lapselle että on koira purruj ja laps parka uskoo.  s.4614

Ku äite jätti rinnah het, mie keitin sillek kauraryynylientä ja vähä maitoo sekah.  s.1824

Äilys (ala) nyp puruttamaa tot Iitaa!  s.3102

Ne purutti ja lapselle.  s.1824 ( puruttaa= purra hyvin hienoksi ruokaa ja antaa "puroin" lapsen suuhun)

Pan nys sillel lapsellek kuiviketta ale.  s.1511

Se ol lapsenosa se vehnäspalain, älä sih koske!  s.1824

Laps ol laps, mul lapsellaps on kultalaps.  s.1533

Vaku

Sekä Iitissä että Jaalassa lapselle on tehty vaku. Heija on kehto, kätkyt, vaku. Heija kuvastaa vavun liikettä.. Heijata on keinuttaa kehtoa eli vakuu. s.448 Kätkyt on kehto, vaku. U s. 1706 Sana yleinen Kokkolasta Kymiin, ei länsipuolella. Kehto esiintyy vain kehtolauluissa tai tuutilauluissa s. 1167 tai heijalauluissa. s.448. Keijanlaita on vavun reuna s.1169

Vavun osat: jalakset, joita on kaksi, päälaulat (lyhyet sivut), lailat (pitkät sivut). Jolla ei ollut vakuu, se nukutti lapsensa keinuttamalla pärekopassa, joka oli köysillä kiinnitetty keskiorteen. Tämä lienee vanhin tapa. Kansan parissa heijausnukutus oli aika yleistä vielä 1920-luvulla. I ja J s.4442 Vavun pohjalle vakuolet hakattii tällasiiks näi, lyhkäsiiks. Nyn niill on säkist tehlyt matrassit, noist nokkossäkiist. U, Kn s.4442

Tuutilaului

Tuulil lasta nukkumaa, että se kasvaa suureks. Siit ku se mänee paimeneks, nii istuu se kuusej juuree. U s.4306 Tuleppa ukko muurim päältä meiläl lapsen silmäm päälle.U. Hoijaa, tuutaa, taivaan kellot huutaa: Tulet tänne Eino-kulta, tääll om monta muuta! s.1824 s.1824 Heijan tuutii lasta, vaari tulee vastah, keppi käles ja pussi seläs ottaa lapsen sylih, sivahuttaa sijallihaa ja kopahuttaa kananmunaa. Heijan tuutii lasta! s.448 Aapaa lullaa pissaa meill om musta kissa tai pellom musta kissa. s.1821 Lapsoin! (lapsikulta) s.1822

Tuutia vai heijata

Äite käski: Käyt tuutih tost lasta! Kyl mie olel lapsest ast kuullut tuutimiist kotonai. (Myllylä, Koskipää, haastateltu 92v) s.4306 Itte äite lapsen heijaa. I s.448 Tulkai heijaamaa lasta! U s.448 Tulkai nys soutamaa tot vakuu! U s.4442

Vauvanlorui

Poppaa, paistaa, korventaa, korppuvaa, huus hyyryshärkä tarhalle! s.1826 Täintappar, voinlappar, pikpietar, nimetömmatti ja vähähanssu! s.1822 (sormet) Kis, kis kissamamma, mihkäs sie niit poikijas kannat? Mustammerer rantahan. Mitäs sinne tekemähän? Poikijain pesemähän. s.1331 Lennäl lennäl leppäpirkko, mihkä minuu vieläh: Suomeh vai Saareh vai leppäseh niemeh? Lennäl lennäl leppäpirkko, mihkä minuu nailah: Suomeh vai Saareh vai maann alle hautah!  s.1924 ...oviseinä olkiseinä, sivuseinä silkkiseinä, permanto peililasist, peräseinä peuranluista, katto kullalla silalettup, pöytä hopealla pulierattu. Siell on puntar peräseinäs.  s.2891

Loruja  ja sanontoja

”Jos et ny ov vait, nii mie annan nin että !” Toru ukko muijajah.  ”Ol vait vasikka; nenä päässäis kul lusikka” käytetään esim., jos nuorempi toruu vanhempaansa. ” Vait!” KM  sivu 4433

 ”Sit (seuraavaa lastenlorua ) lujettih lapsillev vaitioloks ( =  jotta olisivat puhumatta): Missäs voi, kissa söi / missäs  (entä) kissa , aitan alla / missäs (entäs) aitta, tul poltti / missäs (entä) tul, ves sammutti/ missäst (entäs) ves , härkä ryyppäs /  missäst (entä) härkä, niityllek karkas (kippas) missäst (entäs) niitty, viikatev vipsas / missäst (entä) viikatek, kovasin kopsas / missäst (entäs) kovasin , kannom päässä (kannon pääh pantih) / missäst (entä) kanto, toukka kaivo (karhu kaato) / missäst toukka, kukko noukkas / (entäs karhu, mies tappo / entä mies, mullas makaa, entäs multa, kukko noukkas)   missäst kukko, kukko lentämäs  liitämäs yhleksäm meren ylittej / joka ensiks virkkaa (=sanoo jotakin) sen korvast ver tirkkaa!” M

Sivu 4637

 Lasta ”vyhlyteltii”  hypittämällä ja laulamalla. ”Kukii vyhlyttää kalellaa.”    ”Ottakai  tot lasta sylii ja vyhlytelkäi !” U   Se om pahajuonii toi laps, ei sit millää saav vyhlytellyks. U Kn

Kul laps om  paha, sit vyhlyteltii hypittämäl ja laulettii: ”Liril lirin noi kukko puuroo keittää, kana mailol lämmittää, siel lintu luskat lennättää, liirul laarul lapsen suukkoo.”  Alussa laulaja keitti puuroa  =  sormellaan pyöritteli kämmenellään ja lopussa vei sormen käsivartta pitkin lapsen suuhun. 

 

Sivu 4709 Tapaninajoloru :    ”Tapani on takuist tehtys / sijavvilloist virutettuk / koirankarvoist koottul ”  laulo tapaninajajat  enneh. L o

Sivu 4253  Tuonela – laulu :

”Pienet lapset pääsee tuonelan tupaa ku kuoleevat. Sillel lauletaakii: Tuulil lasta tuonelaa, tuonelas on tupa uusi (murteessa  uus) /  turveskatto, santaseinät/  hieno hiekka permantona .” Kj